tiistai 19. maaliskuuta 2019

ELIANIN ENSIMMÄINEN VUOSI

Elian täytti viime viikon maanantaina 1v4kk! <3 Vuosi sitten tähän aikaan meillä alettiin nukkumaan öisin ja kärsittiin refluksista. Tällä hetkellä tuo kaikki on vain kaukainen muisto. Juuri eilen katselin Elianin pieniä vaatteita ja mietin tuota hetkeä. Kuinka se aika meneekin niin nopeasti! Meidän pienestä pojasta on hetkessä kasvanut näin iso. Ajattelin, että nyt olisi hyvä hetki kurkistaa siihen mitä kaikkea pojan ensimmäisen vuoden varrella olikaan. Ja kuka nyt ei tykkäisi suloisista vauvakuvista. <3

Elian syntyi 4.11.2017 klo 19:14 kiireellisellä sektiolla. Hänen verensokerinsa laskivat vaarallisen alas ja hän pääsi keräämään voimia vastasyntyneiden teho-osastolle.

Sairaalassa ollessamme siellä kävi valokuvaaja kuvaamassa vauvoja, joten mekin veimme pienen kuvattavaksi. Voi kuinka suloinen hän onkaan!

10 vuorokauden ikäisenä pääsimme sairaalasta kotiin! Oli ihanaa, jännittävää ja pelottavaa aloittaa arki täysin omillaan kotona uuden perheenjäsenen kanssa. Koliikista ja refluksista huolimatta kaikki sujui kuitenkin hyvin. :)

10.12.2017 Hän sai nimen Elian Aatos Oliver. <3 Ristiäiset sujuivat hyvin. Elian vain nukkui vieraiden sylissä. :)

Elian 2 kuukautta. <3 Tämän ikäisenä saimme lääkäriltä refluksi diagnoosin Elianin oksenteluun ja lähetteen vatsan ultraääneen, josta löytyi molempien munuaisaltaiden laajentuma. Tämän jälkeen koko vauva vuosi tuntui olevan yhtä lääkärissä ravaamista ja on edelleen.

Elian 4 kuukautta. Neljän kuukauden ikäisenä Elianille tuli ensimmäinen hammas. Koliikki oli vihdoinkin ohi ja meillä nukuttiin yöt! :) Meille muodostui myös selkeä päivärytmi ja hän nukkui kolmet pitkät päiväunet päivän aikana.

Elianin täyttäessä puolivuotta järjestimme puolivuotisjuhlat vain lähimmille sukulaisille. Oli ihana juhlistaa meidän pienen rakkaan ensimmäistä puolta vuotta. <3 Puoli vuotiaana Elian rupesi vasta kunnolla ryömimään ja osasi sanoa äiti ja isi. <3

Meidän ensimmäinen äitienpäivä. Tai periaatteessa toinen, sillä ensimmäisellä kerralla Elian oli masussa. <3 Vierailimme isomummujen ja mummun luona. :)

Elian pääsi ensimmäistä kertaa hotelliin meidän kanssa ollessaan puolivuotias. Hän nautti niin kovin hotellissa olosta, suuresta sängystä ja meidän molempien huomiosta. Reissu meni kaiken kaikkiaan todella hyvin ja uskallettiin lähteä pienen kanssa uudelleenkin reissuun. :) Nyt tähän päivään mennessä kun Elian on 1v4kk olemme tehneet kuusi reissua.

Nautimme Elianin kanssa ihanan lämpimistä kesäpäivistä! :)

Kesän aikana Elian rakastui keinumiseen ja me laitettiin myös kotipihaan keinu! Hän jaksoi olla keinussa vaikka puoli tuntia putkeen. <3 

Juhannuspäivänä Elian pääsi elämänsä ensimmäisiin häihin, kun me Villen kanssa astelimme alttarille ja sanoimme tahdon. <3

Heinäkuussa me tehtiin koko perheen reissu mun ja Villen seurustelun vuosipäivänä Tampereelle. Otettiin huone Torni hotellista ja nautittiin toisistamme. Elian oppi tällä reissulla konttaamaan! :)

Syksyn tullen me vaihdettiin myös kaukalosta turvaistuimeen. Tässä kuvassa Elian on viimeisiä kertoja kaukalossa. <3

Aamuisin hän on nukkunut pitkään noin 9-10 saakka ja toivottaa aina hyvät huomenet hymyssä suin. <3 

Syksyllä me kokeiltiin myös vauvauintia, mutta sairastelun takia se jäi meiltä kesken. Elian viihtyi todella hyvin altaassa, joten ollaan mietitty kylpylään menoa. :) Onko teillä kokemusta kylpylästä Taaperon kanssa? Mikä kylpylä on tähän paras? :)

Marraskuussa juhlittiin Elianin ensimmäistä syntymäpäivää. <3 Iloinen yksivuotias! Juhliin osallistui meidän lisäksemme myös kaikki isovanhemmat, isoisovanhemmat, pojan kummit ja muutama muu lähisukulainen. :)

Innolla odotamme mitä kaikkea tämä toinen vuosi tuo tullessaan! <3

Seuraa minua
Instagram: jennajanikaa
Facebook: Suloisia unelmia

lauantai 16. maaliskuuta 2019

MEIDÄN TAMMIKUU 2019

Tänä vuonna haluan ehdottomasti jakaa jokaisen kuukauden kohokohtia ja tapahtumia kuukauden vaihtuessa. Tammikuun tapahtumat jäivät jakamatta, joten kerron ne nyt ennen helmikuun postausta. :) Näihin on aina ihana palata itsekin jälkeenpäin muistelemaan mitä on milloinkin tapahtunut! :) 

Tammikuun ensimmäistä viikkoa vietimme Lapissa Levillä. Kävimme Levi tunturin huipulla ihailemassa maisemia, Ville ja veljeni kävivät laskettelemassa, shoppailimme, kävimme Jounin kaupalla, laskimme pulkkamäkeä, pelasimme lautapelejä ja katsoimme elokuvia. Mukana olivat meidän pienen perheen lisäksi myös äitini ja sisarukseni yhtä veljeäni lukuunottamatta. Reissu oli ihan mahtava ja kaipaan tuonne niin paljon takaisin! Toivon, että tästä tulisi joka vuotinen tapa.

Ostimme vihdoinkin Villen kanssa salikortit tuohon läheiselle kuntosalille. Valitettavasti minulle iski flunssa, jonka perään tuli heti norovirus. Tästä syystä me ei päästy salille koko tammikuun aikana!

 Kävimme Elianin kanssa munuaisten ultraäänessä, josta saimme tällä kertaa hyviä tuloksia! Munuaisaltaat olivat edelleen laajentuneet, mutta vasen munuaisallas oli hieman pienentynyt. Syyskuussa se oli reilusti yli 3 cm ja nyt tammikuussa 2.9 cm! Harmiksemme tilanne kuitenkin pahentui helmikuun aikana.

Kävin pitkästä aikaa kampaajalla. Hiusten väriä muutettiin hieman kylmemmäksi ja latvoista leikattiin pari senttiä pois! Oli mukavaa viettää hetki itsekseen.

Fysioterapiani siirtyi TAYSsista Toijalaan. Myös lantionpohjafysioterapeutin käynnit loppuivat hieman tämän jälkeen, tosin viimeinen puhelinaika on nyt maaliskuun lopulla. Ensimmäisellä käynnillä kertasimme sairaalasta saadut ohjeet, fysioterapeutti tutki selkäni ja lantioni ja sovimme uuden ajan maaliskuulle. Fysioterapian jälkeen minulla oli pitkästä aikaa silmälääkäri. Näköni oli huonontunut sen verran, että sain uuden silmälasireseptin. Vielä kun löytäisi kivat kehykset! :) Seuraava silmälääkäri onkin sitten taas kahden vuoden päästä. Lääkäri painotti kuinka tärkeää olisi käydä säännöllisesti hänen vastaanotollaan. Viime kerrasta kun oli se kolmisen vuotta.

Myytiin meidän vanha auto pois ja käytiin Pieksämäeltä hakemassa uusi tilalle. Auton merkkiä ei kuitenkaan vaihdettu vaan edelleen pysytään BMW:ssä. Tällä kertaa ajellaan vain maasturilla. :)

Kävimme Elianin kanssa ensimmäistä kertaa Hoplopissa leikkimässä. Elian tykkäsi todella paljon kiipeillä ja laskea liukumäkeä. :)

Veljeni ajoi autolla pahasti ojaan. Hän menetti yllättäen auton hallinnan liukkaalla tiellä ja auto pomppasin katon kautta ojan puolelle. Auto meni ihan romuksi, mutta onneksi Veljeni selvisi säikähdyksellä. Pelkäsimme koko perhe hänen puolestaan, sillä hän ajoi pari vuotta sitten kolarin jossa kävi todella pahasti. Samalla viikolla myös mummuni ajoi ojaan. Hänelläkin oli suojelusenkeli matkassa sillä hänkin selvisi vammoitta, vaikka auto meneekin lunastukseen. Minulle iski näiden kokemusten takia pieni kuoleman pelko.

Sairastuimme kaikki noroon. Ensin me sairastuimme Villen kanssa, ja kun me aloimme voida paremmin Elian sairastui. Sairaus nosti oksentamisen jälkeen kuumeen meille jokaiselle, mutta itse olin kuumeessa useamman päivän.

Tein negatiivisen raskaustestin, jonka myötä alotin Terolut keltarauhashormonin. Kierto venyi todella pitkäksi!

Vietimme ihania kotipäiviä Elianin kanssa kotosalla. Ulkoilimme, leikimme duploilla, palikoilla ja luimme kirjoja. Elian on nyt todella kiinnostunut niistä. :)

Millainen tammikuu teillä oli? :)

Seuraa minua
Instagram: jennajanikaa
Facebook: Suloisia unelmia

perjantai 15. maaliskuuta 2019

TAAPERON ENSIMMÄINEN RISTEILY

Ville täytti helmikuun 24.päivä 31-vuotta ja me lähdettiin koko perheellä juhlistamaan sitä Ruotsin risteilylle. Samalla tämä oli Elianin ensimmäinen risteily! Mietimme jo kotona etukäteen miten voimme tehdä risteilystä mahdollisimman onnistuneen. Miten ottaisimme huomioon Elianin tarpeet? Otimme totta kai rattaat mukaan, ne helpottivat liikkumista terminaalissa ja laivalla. Olimme myös varautuneet siihen, että Elian nukkuu yöllä meidän vieressämme. Elian on tähän saakka nukkunut aina omassa sängyssään, joten kokeilimme sitä kotona muutaman kerran ennen lähtöä. Onneksi pojalle oltiin kuitenkin tuotu hyttiin matkasänky ja hän pääsi sinne nukkumaan! Nukkumisesta meidän välissä ei olisi kyllä tullut mitään. :D Toisena esimerkkinä maito. Elian juo edelleen maitonsa vain lämpimänä ja herää kerran yössä maidolle. Tiesimme ettei hytissä olisi mikroa eikä kukaan jaksaisi lähteä keskellä yötä kahvilaan, joten otimme mukaan vedenkeittimen. Sillä saimme lämmitettyä kuumaa vettä, jonne laitoimme maidon pullossa lämpiämään. Elianin kanssa reissatessa on välillä harmittanut, ettei tajuttu aikanaan ostaa sitä pullonlämmitintä. Olisi tullut todella käteväksi tälläisissä tilanteissa! Leluja ei tarvittu muuta kuin automatkalle, sillä laivalla oli niin paljon uutta nähtävää ja ihmeteltävää. :)
Terminaaliin tullessa Elian ihmetteli ihmisjoukkoa ja laivaan mentäessä tuli ihania riemun kiljahduksia. Laivaan mennessä meistä otettiin kuvat, jotka myöhemmin käytiin ostamassa. :) Hyttiin päästessä Elian tutki koko hytin läpikotaisin ja naureskeli innoissaan. Olimme ottaneet hieman suuremman hytin, jossa oli sohva, parisänky, pöytä ja baarikaappi. Pojalla oli ainakin tilaa touhuta ja rattaat mahtuivat hyvin. :) Hytin baarikaappi tuli tarpeeseen. Säilytimme siellä vesipulloa, limua ja eväitä. Otimme Elianille kotoa eväitä mukaan, koska hän ei malta ravintolassa tai kahvilassa keskittyä syömiseen, jos paikalla on paljon ihmisiä. Hytin rauhassa oli hyvä syödä! Laivan lähtiessä liikkeelle katsoimme ikkunasta kaukaisuuteen jääviä Turun sataman valoja.

Olimme valinneet iltaristeilyn, joten melkein heti laivan lähdön jälkeen oli Elianin nukkumaan meno aika. Sitä ennen me käytiin kuitenkin laivan kaupoilla kiertelemässä ja ostettiin Elianille pieni Harri hylje pehmolelu matkamuistoksi, kotiväelle tuliaisia ja meille illaksi herkkuja. :)
Iltapalan, iltapesujen ja yökkärin vaihdon jälkeen oli nukkumaan meno aika. Nukkumaan meno oli todella hankalaa. Elian itkeskeli sängyssä reilun tunnin verran ennen kuin nukahti. Välillä otettiin poikaa syliin ja meidän viereen, mutta itkusta ei meinannut tulla loppua. En tiedä oliko hän tässä kohtaa jo niin yliväsynyt, merisairas vai todella jännittynyt kaikesta uudesta ja ihmeellisestä eikä tiennyt miten ilmaista sitä. Vai kenties kaikkea näitä kolmea? Nukahdettuaan hän kuitenkin nukkui todella rauhallisesti aamuun saakka. Yllätyimme, kun hän nukkuikin poikkeuksellisesti koko yön heräämättä!

Heti herättyämme suuntasimme aamupalalle, jossa Elian malttoi syödä vähän nakkia ja munakokkelia. Poika on toisinaan tosi nirso kaikelle uudelle, joten häntä on todella vaikea saada maistamaan mitään uutta. Meidän aikuisten mielestä aamupala oli todella herkullinen ja riittoisa! Tarjolla oli ihan uskomaton määrä erilaisia vaihtoehtoja. Oli puuroa, munakokkelia, pekonia, leipää, vohveleita, hedelmäsalaattia, rahkaa jne. Ihan valtavasti kaikkea! :)
Aamupalan jälkeen veimme Elianin leikkimään pallomereen ja liukumäkeen! Sen jälkeen, kun hankimme pallomeren kotiin, Elianista on tullut ihan uskomaton pallomerifani! Hän viihtyy pallojen seassa itsekseen todella kauan. Laivan pallomereen ei ole aikuisilla asiaa, mutta laskin Elianin niin, että pystyimme tarkkailemaan häntä koko ajan. Samaan aikaan pallomeressä oli myös vanhempia lapsia, jotka hienosti osasivat varoa pienempää! :)

Leikkiessä huomasimme ihanat pienet Ikean leikkikeittiöt. Meillä on kotona samanlainen, mutta emme ole kasanneet sitä vielä. Täytyisi kyllä kasata, sillä laivalla se oli yksi Elianin lemppari! Hellalla oli kiva "tehdä" ruokaa kattilassa ja järjestellä astioita uudelleen kaappeihin.

Leikkien jälkeen veimme Elianin päiväunille hyttiin. Nukahtaminen oli myös päikkäreille todella hankalaa. Uni ei meinannut tulla millään, vaikka tarjosimme maitoakin. Jotenkin alkoi tuntumaan, että poika ei malttanut nukkua, koska ympärillä oli niin paljon uutta ja jännittävää. Hetken itkeskelyn ja kierimisen jälkeen hän kuitenkin nukahti ja me vanhemmatkin päätettiin ottaa pienet päiväunet. Hetken päästä siivooja tuli häiritsemään uniamme, mutta hän onneksi ymmärsi tilanteen ja sanoi tulevansa sitten, kun poika herää. :)
Päiväunien jälkeen kävimme syömässä lounasta ja pienet kakun palat. Sillä välin siivooja oli ehtinyt käymään hytissämme. Hän oli siivonnut matkasängyn pois ja vaihtanut sänkyymme puhtaat lakanat. Muutenkin paikat oli siistitty. Aloimme olemaan jo todella lähellä satamaa, joten päätimme ruveta pakkaamaan ja hoitamaan valmisteluja automatkaa varten. Elianinkin oli vielä syötävä välipalaa, vaihdettava vaippa ja pukeuduttava ulkovaatteisiin. :)

Ensimmäisestä risteilystä pojan kanssa jäi kyllä ihan hyvä fiilis. Ainoastaan tuo nukahtaminen oli hankalaa, mutta ehkä se jo seuraavalla kerralla on helpompaa. Uskon, että kiukkuaminen oli puhdasta malttamattomuutta ja jännittämistä kaikesta uudesta. Onko teillä käynyt samalla tavalla, että taaperon olisi hankala nukahtaa uudessa tilanteessa ja uudessa paikassa? :)

Aiomme kyllä ehdottomasti mennä tämän vuoden puolella vielä toisenkin kerran risteilemään koko perheellä. :) On ihana tarjota Elianille erilaisia kokemuksia. :)

Seuraa minua
Instagram: jennajanikaa

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

ELIANIN TOINEN MUNUAISKUVAUS JA TULOKSET

Muutama viikko sitten meillä oli taas aika TAYSsiin lasten munuaispoliklinikalle. Edessä oli Elianin toinen munuaistoiminnan kuvaus eli nefrografia. Nefrografiassa seurataan radioaktiivisen aineen siirtymistä verestä munuaisiin ja siitä eteenpäin aina virtsarakkoon saakka. Kuvauksella seurataan, kuinka munuaiset toimivat ja tyhjenevät radioaktiivisesta aineesta. Ensimmäinen nefrografia meillä oli marraskuun alussa, ja silloin munuaisten toimintaprosentti oli loistava! Oikean munuaisen toimintaprosentti oli 45% ja vasemman munuaisen 55%.

Ennen kuvausta tapasimme lääkärin ja sairaanhoitajan. Ensin Elianilta mitattiin verenpaine ja katsottiin pituus ja paino. Pituutta pojalla oli 80,7 cm ja painoa 11,8 kg. Ennen lääkärin tapaamista Elian sai myös rauhoittavan lääkkeen, jotta hän nukkuisi kuvauksen aikana. Onneksi! Olisi ollut kamalaa pitää poikaa paikoillaan sen 20 minuuttia, jonka kuvaus kestäisi. Rauhoittavan saamisen jälkeen siirryimme lääkärin vastaanotolle, jossa kävimme viimekertaisen kuvauksen tulokset läpi ja hän teki perustutkimukset Elianille. Tämän jälkeen me vanhemmat poistuimme huoneesta ja pojalle laitettiin kanyyli. Me ei oikein kestetä tuotaa, kun poikaa pidetään väkisin paikoillaan ja pistetään, joten poistutaan aina paikalta. Kanyylin laiton jälkeen saatiin heti poika syliin ja hän rauhoittui saman tien. Laskimme Elianin rattaisiin ja lähdimme kohti isotooppilaboratoriota.

Mukavan oloinen naishoitaja kutsui meidät kuvaushuoneeseen ja kävimme ensin kuvauksen kulkua läpi. Elian oli onneksi kävellessämme nukahtanut rattaisiin, joten siirsimme hänet nukkuvana rattaista tutkimuspöydälle. Onneksemme hän ei herännyt siirtoon ja nukkui koko kuvauksen ajan. Kuvaus onnistui hyvin, mutta jouduimme kuitenkin ottamaan jälkikuvat vielä puolen tunnin päästä kuvauksen loppumisesta, joten vaihdoimme Elianille vaipan ja kävelimme käytävillä. Elian oli edelleen rauhoittavasta niin väsynyt, ettei jaksanut nousta vielä ylös. Jälkikuvissa saimme pitää häntä kuvauksen ajan paikoillaan, mutta onneksi se ei kestänyt kuin kaksi minuuttia. Hoitaja kertoi, että kuvauksen tulokset tulevat noin kahden viikon kuluttua kirjeenä kotiin.
Tämän jälkeen kävimme vielä verikokeissa ja menimme lastenpoliklinikan odotusaulaan odottamaan kotiin lähtö lupaa. Hetken aikaa Elian istuskeli sylissä katselemassa akvaarion kaloja, kun hoitaja tuli antamaan kotiinlähtö luvan.

Nyt kuvauksesta on kulunut reilut kolme viikkoa ja noin viikko sitten perjantaina posti toi tullessaan kuvauksen tulokset. Vasemman munuaisen toimintaprosentti oli hieman laskenut, eikä munuainen näyttänyt tyhjentyvän normaalisti. Tyhjeneminen tapahtui koko tutkimuksen ajan todella suurella viiveellä. Oikea munuainen sen sijaan näytti toimivan normaalisti. Munuaislääkäri oli konsultoinut lastenkirurgia ja he olivat yhdessä tulleet siihen tulokseen, että siirrymme nyt lastenkirurgiselle. Pelottaa mitä kaikkea tämä tie tuo tullessaa, toivottavasti suuren avun Elianille.

Seuraavaksi saamme kutsun lastenkirurgille. Mutta nyt meillä on diagnoosi ja tiedämme mikä poikaa vaivaa. Hänellä on vasemmassa munuaisaltaassa tukos, jonka takia munuaisallas ei tyhjene normaalisti. Kyllä me oltiin Villen kanssa hieman helpottuneita, kun vihdoinkin saadaan jotain vastauksia, vaikkakin tulevaisuus pelottaa.

Onko teillä kokemusta tälläisestä? 

Seuraa minua
Instagram: jennajanikaa
Facebook: Suloisia unelmia

maanantai 11. maaliskuuta 2019

IHOTTUMAA JA ALLERGIAA

Elianilla on ollut oikeassa poskessa ihottumaa nyt viime kesäkuulta saakka. Sitä on hoidettu nyt helmikuuhun saakka julkisella puolella atooppisena ihottumana ja olemme kokeilleet siihen useita eri voiteita. Yksi terveyskeskuslääkäri oli jo sitä mieltä, että ihottuma johtuu pojan nukkuma-asennosta. Lääkärin mukaan poika kuulemma nukkuu oikealla kyljellään ja tämä olisi syy pojan ihottuman. Näin ei kuitenkaan ole. Elian nukkuu milloin missäkin asennossa noin viisitoista minuuttia, jonka jälkeen hän vaihtaa asentoa. Harvemmin nukkuu pitkiä aikoja samassa asennossa. Tammikuussa kyllästyimme julkisen puolen toimintaan asian suhteen ja varasimme ajan helmikuun alkuun Mehiläiseen ihotautilääkärille.

Ihotautilääkäri tutki ihottuman ja lähetti meidät allergiatesteihin. Ihottuma saattaisi hänen mukaansa olla hyvinkin allergiaa, sillä sitä on rasvattu nyt todella hyvin erilaisilla voiteilla ja hänen mukaansa sen olisi pitänyt jo parantua. Kuitenkin saimme reseptille kokeiluun uutta perusvoidetta ja ohjeeksi käyttää hydrocortisonia kerran päivässä kolmen päivän ajan ja pitää sitten kolme päivää taukoa ja jatkaa näin, kunnes ihottuma paranee. Allergiatesteissä Elian reagoi hieman koiralle, joten saimme ohjeeksi tarkkailla tuleeko pojalle oireita koirista joskus myöhemmin. Tähän asti ei mitään oireita koirista ei ole ollut. Allergiatestien jälkeen saimme ohjeeksi varata vielä allergialääkärille ajan.


Tapasimme allergialääkärin reilu viikko sitten. Hän tutki Elianin ihon kauttaaltaan ja keskustelimme perheen ja suvun allergioista ja Elianin maitoallergiasta. Hän katsoi korvat ja kurkun sekä kuunteli keuhkot ja sydämen. Kaikki näytti ja kuulosti onneksi normaalilta. Hän oli samaa mieltä, että todennäköisesti ihottuman taustalla on jokin allergia, sillä atooppinen ihottuma on yleensä laajemmalla alueella. Saimme lähetteen vielä laajempiin allergiatesteihin. Onneksi näissä testeissä voimme käydä ihan täällä Akaan labrassa, jonka jälkeen tulokset tulevat meille postitse. Saimme myös uuden reseptin lääkerasvalle ja perusvoiteelle. Toivon niin kovasti, että niistä olisi apua. Ihottuma selvästi häiritsee poikaa sillä hän raapii sitä.

Onko teidän lapsilla ollut ihottumaa, jolle ei tunnu löytyvän mitään syytä? Tai apua mistään? Mielelläni kuulisin asiasta kokemuksia. :)

Seuraa minua
Instagram: jennajanikaa
Facebook: Suloisia unelmia

perjantai 8. maaliskuuta 2019

ELÄMÄNI TÄRKEIN NAINEN JA ARVONTA VINKKI

Kaupallinen yhteistyö Sodastream

Tänään on vietetty naistenpäivää. Sain herkullisen aamupalan sänkyyn, joka sisälsi lemppari herkkujani eli tummaa suklaata, mustikoita ja vadelmia. Ville oli käynyt myös hakemassa ihanan ruusukimpun. <3 Kyllä mies tietää mistä vaimo tykkää! 

Huomioitiinko teitä jotenkin erityisesti tänään? 


Naistenpäivä on saanut minut pohtimaan paljon elämäni naisia ja heidän vaikutustaan minuun. Äitini on aina ollut esikuvani ja ihailemani nainen. Hän on synnyttänyt kuusi lasta ja käynyt meidän kanssa läpi paljon! Välillä ollaan varmasti koeteltu hänen hermojaan enemmän kuin tarpeeksi. Sen lisäksi hän on käynyt läpi suuren menetyksen pikkusiskoni kuollessa. Hän on ollut vahva ja kaikesta tästä huolimatta tarjonnut meille aina parasta. Meillä on aina saanut olla juuri sellainen kuin on, pukeutua juuri niin kuin on halunnut ja harrastaa juuri niitä juttuja jotka itsestä ovat tuntuneet hyvältä. Meitä ei ole koskaan painostettu mihinkään. Koulun suhteen riitti aina, että yritti parhaansa. Rajat ja kuriakin oli, mutta suurimman osan niistä kokivat veljeni. 

Saan paljon kiittää äitiäni siitä, millainen tänä päivänä olen. Häneltä olen oppinut oikean ja väärän eron, vahvan moraalin, puhumaan aina totta, auttamaan apua tarvitsevia, olemaan ystävällinen ja myös arvostamaan itseäni. Hän on opettanut, että välillä on okei ajatella myös itseään, eikä kaikkea tarvitse sietää. Hän on seissyt tukenani niin monta kertaa muun muassa ensimmäisen avioeron aikana, väkivaltaisen parisuhteen jälkeen, keskenmenojen  jälkeen ja Elianin syntymän jälkeen hän on ollut korvaamaton apu! Hänelle on aina ollut todella helppo puhua, ainoa asia, josta emme ole keskustelleet on seksi. Kaikesta muusta voin kertoa avoimesti.  Toivottavasti minulla on joskus yhtä hyvät välit lapsiini. <3 Eikä hän ole vain minulle tärkeä. Sillä hän on myös Elianin elämässä todella tärkeä nainen - mummu! 

Ihanaa naistenpäivää kaikille naisille! <3


ARVONTA VINKKI

Upeita naisia ajatellen Sodastream on suunnitellut She-pullon! Se on suunniteltu ajatellen naisia, jotka ovat rohkaisseet muita ja puolustaneet tärkeänä pitämiään asioita. Samalla Sodastreamin tarkoitus on kannustaa naisia tekemään ympäristöystävällisen muutoksen ja siirtyä kertakäyttöisistä juomapulloista uudelleen käytettäviin. Pullohan on mielestäni aivan ihana! Sain heiltä yhteistyönä Sodastream Spirit hiilihapoituslaitteen ja upean She-pullon, ja nyt yhdellä teistä lukijoista on mahdollisuus voittaa sama setti itselleen! Arvonta löytyy instagramista ja pääsette sinne tästä

Käykäähän osallistumassa! :)

Seuraa minua
Instagram: jennajanikaa
Facebook: Suloisia unelmia

maanantai 4. maaliskuuta 2019

MITÄ KAIKKEA ÄITIYS ON OPETTANUT?

Olen jo reilun vuoden verran saanut nauttia äitiydestä ja se on opettanut minulle todella paljon niin vanhemmuudesta kuin itsestänikin. Listasin teille joitakin oppimiani asioita. :)
- Äitiysloma ei ole loma. Sen sijaan lapsen kasvattaminen ja hoitaminen on maailman rankinta puuhaa. Kaiken lisäksi siitä maksetaan aivan liian vähän ja koko ajan lapsiperheiden tukia pienennetään.

- Vanhat ihmissuhteet kärsivät ja lapsen myötä voit luoda uusia suhteita. Elämäntilanteen muutos aiheutti sen, että suurin osa niistä joita kutsuin ystävikseni ennen raskautta hävisivät elämästäni raskauden ja viimeistään vauvan syntymän myötä. Vain muutama todellinen ystävä on jäänyt jäljelle, ja arvostan heitä todella paljon! <3 Lapsen myötä olen myös tutustunut mahtaviin ihmisiin! Meillä on muutama whatsappryhmä, jossa on mukana äitejä, jotka ovat saaneet lapsen suht samoihin aikoihin kuin Elian syntyi.

- Kaikkeen ei voi varautua etukäteen, vaikka kuinka lukisi oppaista ja netistä asioista. Muun muassa vauvan koliikki oli meille täysi yllätys ja se kuinka raskasta oli valvoa joka yö huutavan lapsen kanssa eikä mikään auttanut.
- Äitiys ei ole kilpailu! Äitiyden myötä olen törmännyt kilpailuun toisten äitien keskuudessa. Kilpaillaan siitä kenen lapsi oppii puhumaan tai kävelemään ensin, kuka on oppinut mitäkin tiettyyn ikään mennessä, kenellä on rankinta, kuka nukkuu vähiten, kuka valmistaa ja tarjoaa lapselleen parhaat ateriat jne. Tämä on se yksi asia, jota en vielä tänä päivänäkään ymmärrä. Miksi ihmeessä joka asiasta täytyy jatkuvasti kilpailla? Lapset ovat erilaisia, elämäntilanteet ovat erilaisia jne. Näiden kilpailijoiden kanssa saa tappelun aikaiseksi ihan vain jo siitä, että syötät lapsellesi purkkiruokaa.

- Matkustaminen ei ole enää yksinkertaista ja helppoa. Nykyään tarvitaan auton täydeltä tavaraa mukaan, kun lähdetään matkalle tai edes yhdeksi yöksi naapuri kaupunkiin.

- Turvakaukaloiden ja -istuinten maailma on ihan omaa luokkaansa. Meidän oli vaihdettava jopa autoa, että saatiin turvaistuin sopimaan autoon!
- Yhdellä kädellä voi tehdä oikeastaan mitä vain, esim siivota, laittaa ruokaa, maksaa laskuja, käydä vessassa jne. Elian on niin kovin utelias ja kiinnostunut kaikesta, että hän haluaa nähdä miten kahvinkeitin toimii, miten ruokaa laitetaan, joten hän on jatkuvasti sylissä!

- Taaperon kanssa ulkoillessa ja ylipäänsä eläessä pääsee ihmettelemään maailman pienimpiäkin asioita läheltä. Kiireen keskellä se on ärsyttävää, mutta yleensä ihanaa ja ihmeellistä. Se on sellainen pysäyttävä hetki, kun esimerkiksi ulkona jäädään ihmettelemään ja kikattelemaan lumisateelle. <3

- Äitiydessä huumori on tärkeää. Kaikkea ei kannata ottaa niin tosissaan, mutta on tärkeää tietää milloin ei pidä nauraa lapsen touhuille, vaikka ne olisivatkin kuinka hauskoja tahansa.
- Halit ja pusut ovat tärkeitä. Lapsi on pieni vain hetken, joten kun hän haluaa syliin halimaan tai tulla antamaan pusun, annan hänen tulla. Millään ei ole niin kiire, ettei ehtisi sylittelemään pientä. <3 Viiden vuoden päästä hän ei välttämättä enää halua tulla syliin halimaan.

- Sanat kiitos, anteeksi ja rakastan sinua ovat tärkeitä jo ihan pienestä alkaen. Kerron Elianille joka päivä kuinka paljon häntä rakastan. Haluan, että hänellä on olo, että häntä rakastetaan ja hän tietää sen. Myös kehut ovat tärkeitä, ne motivoivat lasta. :)

- Kaikkein tärkeimpänä olen oppinut sen mitä rakkaus oikeasti on. <3

Seuraa minua
Instagram: jennajanikaa
Snapchat: jennajanikaaa
Facebook: Suloisia unelmia

sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

KOLMAS LETROZOL KIERTO JA OVULAATIO

Meillä on parhaillaan käynnissä kolmas letrozol kierto. Letrozol lääkkeillä on tarkoitus kasvattaa yksi munarakkula ja saada ovulaatio aikaiseksi. Ensimmäisessä letrokierrossa sain ovulaatiotestiin hymynaaman kierronpäivänä 14. Pari päivää myöhemmin sain ihan tajuttoman kovan migreenikohtauksen, jonka takia meillä kävi ensihoitajat katsomassa mun vointia. He konsultoivat puhelimitse lääkäriä ja sain ohjeeksi ottaa kerralla 1200 mg Buranaa. Migreenin takia koko oikea puoli kehosta meni täysin tunnottomaksi ja jalasta ja kädestä menivät voimat. Tässä kierrossa raskaustestiin ei tullut plussaa, mutta jälkeenpäin luin netistä, että Burana voi häiritä ovulaatiota tai jopa estää sen kokonaan. Kierto kesti 31 päivää eli kaksi viikkoa ovulaatiotestin positiivisesta tuloksesta alkoivat kuukautiset.
Toisessa letrokierrossa ovulaatiota ei tapahtunut ollenkaan. Ovulaatiotestit näyttivät negatiivista aina kp 28 asti, jonka jälkeen lopetin testaamisen. Kuukautiset alkoivatkin kp 42 eli 12 päivää myöhässä.

Nyt tosiaan meillä on kolmas letrokierto. Tässä kierrossa mulla on käytössä ensimmäistä kertaa Clearbluen hedelmällisyysmonitori. Kp 13 monitori havaitsi ensimmäisen kerran estrogeenin nousun ja näytti korkeaa hedelmällisyyttä. Kp 17 eli perjantaina  monitori tunnisti ovulaation! Vielä seuraavanakin päivänä monitori näytti ovulaatiota ja tänään se oli jo mennyt ohitse. Migreeniä ei onneksi tullut, joten tuo ensimmäisen kierron migreenikohtaus saattoi olla vain joku yksittäinen kerta. Ihan uskomatonta, että vihdoinkin ovuloin! Tämä on nyt toinen kerta sitten sen, kun aloimme yrittämään toista lasta. Oon ihan älyttömän innoissani tästä ja toivon vain, että saataisiin se nyt mahdollisimman hyvin hyödynnettyä! :) Sitten alkaakin piinaviikot ja eletään jänniä aikoja. Liikoja en uskalla itseni antaa toivoa, mutta kyllähän sitä aina vähän toivoo parasta. <3 Saa nähdä.
Onko sinulla kokemusta letrozol lääkkeistä? Mielelläni kuulisin lisää. :)

Seuraa minua
Instagram: jennajanikaa
Snapchat: jennajanikaaa
Facebook: Suloisia unelmia