torstai 31. elokuuta 2017

EN AIO IMETTÄÄ VAUVAANI

Hankintoja vauvalle postauksessa sain hyvän vinkin rintapumpun hankkimisesta. Mainitsin vastauksessa, etten aio imettää vauvaani. Haluan pumpata maidon ja juottaa pullosta. Tämä tuntui herättävän monissa ihmisissä negatiivisia ajatuksia. Joidenkin mielestä pilaan lapseni, koska hän saa ruokansa pullosta. Jonkun mielestä toimin sairaalla tavalla ja joku toinen taas ihmettelee miksi ihmeessä en aio imettää. Itseäni kummastuttaa kovasti aikuisten ihmisten suhtautuminen asiaan. Ymmärrän kyllä, että nykypäivänä ollaan kovasti imetyksen kannalla, mutta tämähän on jokaisen äidin oma henkilökohtainen asia ja jokaisen oma päätös. Tärkeintähän on, että vauva saa ruokaa ja kasvaa. Ajattelinkin nyt avata ajatuksiani teille vähän enemmän.

Tiesin jo positiivisen raskaustestin tehdessäni, etten aio imettää vauvaani. Ajattelin kuitenkin, että raskausaika muuttaisi ajatustani ja omaa suhtautumistani imetykseen. Ajattelin, että se valmistaisi minua henkisesti ja mielessäni pystyisin näkemään itseni imettämässä. Minulla ei todellakaan ole mitään imettäviä äitejä vastaan. On hienoa, että toiset jaksavat imettää ja nähdä vaivaa sen eteen, että se onnistuu. Ajatus itsestäni imettämässä kuitenkin ahdistaa. Olen koittanut lukea imetyksestä ja keskustella siitä monien muiden äitien kanssa. Olen pohtinut paljon olisiko minusta edes kokeilemaan sitä. Asia on jollain tavalla jopa stressannut minua läpi raskauden. Mitä enemmän ajattelen imetystä, sitä enemmän se ahdistaa. En vain halua tehdä sitä, se ei tunnu omalta jutulta. Lisäksi rintani ovat olleet jo ennen raskautta todella herkät jopa kipeät koskiessa. En usko imetyksen ainakaan helpottavan sitä. En halua tuottaa itselleni yhtään ylimääräisiä paineita tai stressiä asiasta, jossa voin valita itse miten toimin.

En kuitenkaan halua lääkkeitä maidonnousun estämiseksi. Päinvastoin, haluan vauvan saavan äidinmaitoa mahdollisimman pitkään. Tästä lähti ajatus pumppaamisesta ja pulloruokinnasta. Asiahan on minulle sinällään paljon vieraampi kuin imetys. En tunne ketään, joka olisi pumpannut vauvalleen maidon, joten vertaistukea on etsittävä netistä erilaisilta keskustelufoorumeilta ja facebook ryhmistä. Tietoa on kuitenkin saatavilla enemmän kuin oletin. Pakko myöntää, mitä enemmän olen asiaan perehtynyt, sitä enemmän se tuntuu omalta jutulta. Netistä löytyy paljon tietoa siitä, minkälainen pumppu on mihinkin tarpeeseen sopiva, miten voi auttaa maitoa nousemaan paremmin ja miten maidontuotantoa voi hillitä ja jossain vaiheessa jopa lopettaa kokonaan. Löytyy tietoa siitä kuinka usein olisi hyvä pumpata ja miten toimia muun muassa tiheän imun kausina. Tietoa löytyy yllättävän paljon, kun sitä vain jaksaa ja haluaa lähteä etsimään.

Viimeksi äitiyspoliklinikalla käydessäni kätilö kysyi olenko ajatellut imettää vauvaa. Kerroin avoimesti, mitä olen ajatellut ja hän vaikutti todella ymmärtäväiseltä. Antoi jopa paljon vinkkejä pumppaamiseen, ruokavalioon ja näytti miten käsin lypsäminen onnistuu. Hän myös mainitsi, ettei kannata huolestua jos maitoa ei yhdelle pumpulle heruisi, toiselle voi herua, joten kannattaa kokeilla useampaa pumppua löytääkseen itselle sen oikean. Sairaalassa on kuulemma tarjolla sairaalassa olo ajalle pumppu, ja kotiin kannattaa hankkia sähkökäyttöinen. Hän myös ohjeisti miten tulee toimia vauvan syntymän jälkeen, jotta vauva saa ensimmäiset tipat äidinmaitoa. Pakko myöntää, että minua pelottaa synnytyksen jälkeinen aika. Tulevatkohan hoitajat tyrkyttämään imettämistä minulle? Toivoisin niin kovasti, että meistä huolehtisi sellainen henkilökunta, joka ymmärtää haluni pumpata.

Ville on suhtautunut päätökseeni todella hyvin. Hän tukee minua sata prosenttisesti tässä asiassa. Eikä hän ole kertaakaan painostanut minua imettämiseen vaan ymmärtää, että vauva saa täysin samaa ruokaa pullosta kuin saisi rinnasta. Hän on jaksanut kuunnella panikointiani imetyksestä ja on kannustanut etsimään tietoa muista vaihtoehdoista sekä valitsemaan itselleni sopivan vaihtoehdon. Hänestä on ollut korvaamaton tuki tässä asiassa ja hän auttaa hankkimaan tarpeelliset välineet kotiin. Totta kai tuttipulloja onkin oltava pulloruokinnassa enemmän kuin imettäessä ja välillä tuo mies kiikuttaakin niitä kaupasta kotiin sanomatta. <3

Toivon todella, että kaikki lähtisi hyvin käyntiin. Ymmärrän silti, että vaikeuksiakin voi tulla, mutta ne on tehty voitettaviksi! :) Sitä varten koitan saada mahdollisimman paljon selville ennen vauvan syntymää, jotta osaan varautua kaikkeen mahdolliseen. :)

Onko teistä joku pumpannut ja ruokkinut lastaan pullosta? Haluaisin kuulla lisää kokemuksia! :)

Seuraa minua
Instagram: jennajanikaa
Snapchat: jennajanikaaa
Facebook: Suloisia unelmia

34 kommenttia:

  1. Mulla oli ihan samat fiilikset esikoista odottaessa, ajatuskin imettämisestä jotenkin ahdisti ja jopa ällötti. Halusin kuitenkin kokeilla sitä, koska mulle haasteet on tehty voitettaviksi. Imetys lähti sujumaan yllätyksekseni älyttömän hyvin! Aluksi se sattui niin saakelisti, mutta parin viikon päästä jo helpotti. Pumppailin aluksi myös, mutta mulla meni tosi nopeesti hermo siihen pullojen ja pumppujen desinfiointiin, hitto mitä hommaa :D Lopulta imetin vuoden, eikä lapsi käyttänyt tuttipulloa lainkaan, enpä ois uskonut. Missään vaiheessa en imetyksestä nauttinut, mutta en myöskään ahdistunut, se vaan meni omalla painollaan. Nyt kuitenkin kun ootan toista, ajatukset imetystä kohtaan on taas ihan samat, ällöttää ja ahdistaa :( Aion silti tälläkin kertaa kokeilla. Toimii jos toimii, ja jos ei, niin pumppu tai korvikkeet esiin :D Mun mielestä eri vaihtoehdot on kokeilemisen arvoisia, mutta kuten sanoit, stressiä näistä jutuista ei kannata ottaa. Kun tuola kadulla tulee joku vastaan, KUKAAN ei tiedä onko kyseistä tyyppiä imetetty vai pulloruokittu ja oliko sielä pullossa äidinmaitoa vai korviketta. Ihan millä tahansa tavalla kasvaa siis ihan kelpo tyyppejä :) -Tiuhti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että teillä lähti imetys sujumaan hyvin ja todella hienoa, että haluat kokeilla imetystä uudelleen tämän toisen lapsen kanssa. :) Aivan oikeassa olet, jokaisella ruokintatavalla kasvaa kelpo ihmisiä. :) Ei meistä kenestäkään sitä näe ulkoapäin olemmeko saaneet maito rinnasta vai pullosta vai korviketta. :)

      Poista
  2. Miksi sua kummastuttaa muiden reaktio tähän asiaan? Onhan se hyvin paljon valtaväestöstä poikkeavaa, ettei imetä omaa lastaan. Ikivanha ja täysin luonnollinen tapa tuo imetys. Oma mielipiteeni on, että sulla on aika itsekäs syy olla imettämättä. itselläni on vuoden ikäinen lapsi ja jotenkin särähti korvaan tuo, ettei se tunnu sinun jutultasi. En halua olla ilkeä tai aiheuttaa mielipahaa, mutta Voin kyllä kokemuksesta kertoa, että vauvan synnyttyä et ehdi ajattelemaan enää itseäsi tai omia juttujasi. Ei ole yöheräämiset varmasti kenenkään oma juttu, mutta vauva vaatii niitä. Suosittelisin antamaan imetykselle mahdollisuuden. Siinä luo niin hyvän pohjan kiintymykselle ja vuorovaikutukselle. Saatat katua, ettet edes yrittänyt myöhemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua kummastuttaa muiden reaktiot tähän asiaan juuri siksi, että imettäminen on jokaisen oma valinta. Nimenomaan se on ikivanha tapa, ja nykyään sen rinnalla on muitakin tapoja ruokkia lastaan. Ja jos nyt oikein kauas rupeaa miettimään niin mitenkäs ne äidit, jotka entisaikaan hankkivat imettäjän lapselleen sen sijaan että olisivat itse imettäneet? Faktahan on, että on jo vuosi kausia ollut erilaisia mahdollisuuksia ruokkia vauvoja. Yöheräämisen ja imettämisen vertaaminen toisiinsa omana juttuna on aivan typerää. Ne ovat niin erilaisia asioita. Imettämisessä voi valita teetkö sitä vai et, yöheräämisessä ei niinkään. Vauva vaatii heräämisen, mutta niin myös ruokaa ja se ruoka tulee yhtälailla pullosta kuin rinnasta. Jos nyt jostain syystä tulen katumaan päätöstäni, saatanhan kokeilla imettämistä sitten, jos luoja meille toisen lapsen joskus suo. :)

      Poista
  3. Ei se nyt hirveästi pitäisi kummastuttaa, jos aikuiset ihmiset sitä ihmettelevät. Eikö blogin idea ole jakaa ajatuksiaan julkisesti ja saada aikaan keskustelua haluamastaan aiheesta. Ei voinut tulla yllärinä, että suurin osa lukijoista todennäköisesti puoltaa imetystä. Varmasti ainakin jokainen imettänyt äiti puoltaa sitä, näin uskoisin. Itsekin puollan imetystä. En pelkästään äidinmaidon takia, vaan myös molemminpuolisen vuorovaikutuksen takia, vaikken mikään fanaatikko asian suhteen olekaan. Paljon oli omalla taipaleella vaikeuksia ja välillä sitä stressiäkin, mutta oli sen arvoista. Siksipä minusta tuo kuulosti myös varsin typerältä, mutta jokainen tehköön kuten parhaaksi katsoo. Varmasti monelle blogisi lukijalle imetysvastaisuutesi tuli yllätyksenä, koska äitiys on ollut haaveesi ja ainakin mun ajatuksissa imetys on vahva osa äitiyden ekaa vuotta ja myös äidiksi kasvamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole imetysvastainen vaan en halua/aio tehdä sitä itse. Minusta imetys ei tee kenestäkään sen parempaa äitiä. Eikä se ole välttämätöntä äidiksi kasvamisessa. Minusta osa äidiksi kasvamista ja äitiyttä on se, että ruokkii oman lapsensa. Oli se sitten imettämällä, pumppaamalla tai ihan vain korvikkeilla.

      Poista
  4. Toivottavasti sua ahdistaa kaikki asiat vähemmän lapsen syntymän jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän meistä jokaista ahdista jossain vaiheessa jotkut asiat. :) Mutta eiköhän tämä imetysahdistus helpota nyt tämän päätöksen myötä. :)

      Poista
  5. Moi!

    En ole aiemmin kommentoinut kirjoituksiisi, mutta nyt ajattelin.

    Mä en pystynyt imettämään, koska vauva ei saanut kunnon imuotetta. Sairaalassa pari päivää "taisteltiin" asian kanssa, mutta ei onnistunut. Mulla nousi maito ja tyttö sai jo sairaalassa pullosta äidinmaitoa. Sairaalassa sanoivat, että sama miten vauvaa ruokkii, kunhan vaan mielellään saisi äidinmaitoa. 1kk jouduttiin syöttämään 3 tunnin välein yötä päivää, koska vauva oli alle 3kg. 2kk söi lähes pelkästään äidinmaitoa, jonka jälkeen on ollut korvikkeella (Nan pro). 2kk jälkeen alkoi nukkumaan yöt kokonaan, joka oli todella hienoa! Nyt syö vielä päivisin 3 tunnin välein + soseita maistellaan. Yöt edelleen nukkuu noin klo 22.30-9.00. Ymmärrän, että kaikilla ei näin hyvin ole, mutta meillä on käynyt tuuri. Voi olla, että johtuu myös korvikkeesta.

    Tsemppiä tulevaan!

    t. Sonja + vauva 6 kk

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, kun päätit jättää kommentin. :) Ikävää ettei imetys onnistunut, mutta pääasia, että vauva sai äidinmaitoa. Onneksi sairaalassa suhtautuivat asiaan todella ymmmärtäväisesti. :) Mukava kuulla, että teillä on ensimmäiset kuukaudet lähteneet hyvin käyntiin. :) Kiitos tsempeistä<3

      Poista
  6. Todennäköisempää on ettei maito nouse niin hyvin pumppaamalla tai että maidontulo loppuu nopeammin kuin jos imettäisit. Itse en ymmärrä lainkaan miksei edes voi kokeilla imetystä, sitten jos se osoittautuu ylipääsemättömän vaikeaksi niin siirtyy pummppaamiseen/korvikkeeseen. Pullojen sterilointi ja yöllinen pumppaaminen on kyllä hyvin paljon työläämpää kuin imetys ja aika harva sitä sitten jaksaa tehdä, vaan siirrytään korvikkeeseen jo tosi pienen vauvan kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maidon nousemiseen ja maidon tulon loppumisen estämiseen löytyy paljon vinkkejä, kun vain jaksaa etsiä ja lukea. En ajatellut siirtyä korvikkeeseen vaan haluan pumpata lapselleni maidon ainakin ensimmäiset 4 kuukautta, jos maitoa vain tulee. :) Varmasti homma on työläämpää, mutta uskon selviäväni siitä. Enkä ole yksin. Onhan minulla kumppani tukena ja apuna ja näin hänkin pääsee osaksi vauvan syöttöä. :)

      Poista
  7. Moi! Meillä poika syntyi viikoilla 36+4 ja oli pieni ja uninen. Ei jaksanut oikein imeä ja minä en osannut olla tarpeeksi kärsivällinen, että olisin yrittänyt sinnikkäästi saada pojan syömään rinnalta. Pumppasin siis kaiken maidon 8kk ajan ja sitten vähitellen siirryttiin korvikkeisiin. Pojan täyttäessa vuoden alettiin taas korvikkeista siirtymään ihan normi maitoon.
    Tälleen jälkeenpäin mietittyäni se pumppaaminen oli kyllä melko rankkaa ja sinällään iso homma sen kaiken muun lisäksi. Odotan nytten toista lastani ja jos hänenkään kanssa ei imetys suju, niin en osaa sanoa lähtisinkö taas pumppaamaan varsinkin kun on nyt vanhempikin lapsi joka tarvitseee myös huomiota.
    Kukaan ei koskaan sanonut niinkään ainakaan suoraan mitään pahaa siitä etten imettänyt poikaani, mutta paljon ihmetteleviä kommentteja toki sain. Pulloruokinnassa oli kyllä todella hyvää se, että isä pääsi myös syöttämään lasta.

    Anteeksi ehkä hiukan sekava teksti tuli. :D
    Jätä kuitenkin kaikki negatiivinen kommentti omaan arvoonsa ja tee niinkun itsestäsi tuntuu. Imetitpä, pumppaisitpa tai sitten vaikka korvikkeita antaisit niin tärkeintähän on vain että vauva saa ruokaa ja kasvaa sekä kehittyy normaalisti! :)
    Tsemppiä sinulle odotukseeen!
    -Laura

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kun jaoit kokemuksesi kanssani. :) Hienoa, että jaksoit kuitenkin pumpata maitoa 8 kuukautta ennen korvikkeisiin siirtymistä. :) Kiitos tsempeistä ja oikeassa olet, vauvan ruoan saanti ja kasvaminen ovat tärkeintä. Paljon onnea sinullekin toiseen raskauteen. <3

      Poista
  8. Itse en imetystä ajatellut sen suuremmin ennen synnytystä, tai lähinnä "kuinka vaikeaa se voi muka olla?". Poika ei saanut oikeaa otetta, en osannut auttaa kun en itsekään ymmärtänyt. Sinivalohoidon ja lievän kuivumisen takia päätin että kunhan lapsi saa edes ruokaa, siirryttiin korvikkeelle ja pumppasin joka välissä. Maitoa tuli tosi vähän kun pumppasin, mutta silti sinnillä mentiin. Ennen kun poika täytti 3kk,päätin kokeilla taas kerran ja imetys lähti siitä käyntiin. Huh sitä tunnetta kun pullojen tiskaus jäi taakse ja lapsukaisen kanssa yöt helpottuivat!

    Tsemppiä siulle odotukseen, teit miten tahansa, aina tulee joku vänkäämään. Ja ihana että miehesi on tukenasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että imetys lähti uudella yrityksellä paremmin käyntiin. :)

      Kiitos paljon <3

      Poista
  9. Minusta tuo asenne ettei imetys ole sun juttu etkä edes aio yrittää, on vähän lapsellinen. Imetys on vauvan parhaaksi, jos se ei onnistu niin minkä sille voi, mutta ettei edes yritä, niin vaikea ymmärtää. Pumppaaminen ja pullorumba ei todellakaan ole niin helppoa kuin voisi kuvitella. Tottakai sinä päätät asiasta, mutta jos oman mukavuuden takia toimii vauvan kannalta epäoptimaalisesti kannattaa hyväksyä että ihmiset voivat asian kyseenalaistaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävää, että olet tuota mieltä. Eiköhän vauvan parhaaksi ole se, että hän saa ruokaa ja kasvaa. En tietenkään ajattele, että pumppaaminen ja pullorumba olisivat jotenkin helppo vaihtoehto, mutta koen sen vahvasti olevan itselleni parempi vaihtoehto.

      Poista
  10. Kaikki äidithän eivät edes pystu imettämään, vaikka haluaisivatkin. Joillain ei maitoa tule tarpeeksi tai imetys ei muusta syystä onnistu. Näitä vauvoja syötetään korvikkeella, eikä sitäkään katsota oudosti tai paheksuta. Miksi sitten paheksua sitä, että joku ei halua imettää suoraan rinnasta? Vauva kuitenki saisi rintamaito, mutta pullosta. Parempaa äidinmaito on, kuin korvike. Jokainen tekee omat päätöksensä ja niitä tulisi kunnioittaa. Pystyit perustelemaan päätöksesi ja se on minusta hienoa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ovat niin hyviä pointteja ja ajatuksia. Itseänikin ne mietityttävät. Kiitos paljon <3 :)

      Poista
  11. Et tiedä mistä jäät paitsi, mutta itsepähän päätät. Imetys lisää äidissä hyvänolonhormoneja ja luo sidettä äidin ja lapsen välille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvänolonhormoneja saa muistakin asioista kuin imetyksestä ja side vauvaan muodostuu varmasti ilmankin imetystä ihan yhtälailla kuin imettävälläkin. :)

      Poista
  12. Hei voitko tehä sun snäppiin semmosen mis sä esittelet tota teidän uutta taloa. 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Snäppiin ja tänne bloginkin puolelle on tulossa esittelyä meidän kodista ja juttua remontista, kunhan paikat alkavat vain näyttää kodilta. :)

      Poista
  13. Tälläisen haloon voisi kuvitella tulevan siitä, jos Jenna olisi kertonut antavansa vain korviketta. Nyt vauva saa alusta asti äidinmaitoa, eikös se ollutkaan se pääasia eikä nänni? Eiköhän se side muodostu vauvaan ihan samalla tavalla, tuijottaa vauva sitten nänniä imettäessä tai tuijottamalla äitiä suoraan silmiin pulloruokinnassa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tuo itseänikin ihmetyttää, kun kuitenkin haluan ruokkia vauvani äidinmaidolla. Uskon vahvasti, että meille muodostuu aivan yhtä ihana side vauvaan kuin kenellä tahansa muullakin äidillä. <3

      Poista
  14. Mun mielestä tosi surullista, että et julkaise ihan asiallisia viestejä, kun kerroin niissä ihan faktaa imetyksestä. Jos nämä faktatiedot sua häiritsee noin paljon, niin kannattaa todella katsoa kunnolla peiliin omien asenteidensa kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tämä koski sitä aikaisempaa kommenttia, minkä jätin julkaisematta. Se oli kaukana asiallisesta. Jos kommentti olisi kohdistunut vain minuun niin olisin sen julkaissut, mutta se kohdistui myös erääseen läheiseeni ja aika ikävään sävyyn siinä kirjoitit hänestä.

      Poista
  15. Baby Elias <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elias on kaunis nimi, mutta ei tule poikamme nimeksi. :)

      Poista
  16. Samapa tuo miten sen äidonmaidon vauvalle hoitaa mutta who:n suositukset ovat 2-vuotiaaksi asti, kuitenkin puoli vuotiaaksi vain äidinmaidolla eläville vauvoille suurimmat hyödyt saadaan. Ainoa mikä minua kummastuttaa ratkaisussasi on se että valitset kaiken sen steriloinnin ja putsauksen (älytön homma!) sen sijaan että antaisit vaan tissin suuhun. Kukin kuitenkin tyylillään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän, että steriloinnissa, putsauksessa ja pumppaamisessa ym on hommaa ja paljon. Mutta tosiaan kukin tyylillään ja me aiomme toimia näin. :)

      Poista
  17. Mulla oli myös samanlainen olo raskausaikana. En tykkää rintoihin koskemisesta ollenkaan! Paitsi että se ällöttää, niin myös v*tuttaa ihan hirveästi, siis jotenkin siitä tulee todella aggressiivinen olo. Pelkäsin, että suunnilleen lyön vauvaani jos imetän. Nämä tuntemukset kuitenkin haihtuivat, kun vauva syntyi, ja jatkuivat vasta, kun lapsi oli n. 1,5-vuotias (tällöin sitten lopetin imetyksen). Eli ei kannata heittää vielä kirvestä kaivoon :) Nyt yritetään taas toista enkä tajua, miten olen joskus voinut imettää, mutta uskon että jos toisen vielä saan niin hormonit ottaa taas ylivallan ja imetys onnistuu. Tsemppiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että siellä on muitakin samanlaisten ajatusten kanssa pyöriviä. Ihanaa, että ajatuksista huolimatta sinulla oli halua yrittää imetystä ja sait sen onnistumaan. :) Toivottavasti toisenkin lapsen kanssa käy samoin. <3 Kiitos <3

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥