keskiviikko 11. tammikuuta 2017

MISSÄ MENNÄÄN SYÖMISHÄIRIÖN SUHTEEN?

Kirjoittelin teille alkusyksystä sairastuneeni anoreksiaan ja löytäneeni tien avunpiiriin. Aikaa on vierähtänyt nyt muutama kuukausi ja paljon on ehtinyt tapahtumaan. Alkusyksystä tosiaan tapasin ensimmäisen kerran psykologin, jonka luona olen käynyt nyt säännöllisesti juttelemassa muutamaa sairastumista ja unohdusta lukuunottamatta. Olen onnekas sillä olen saanut hyvän psykologin. Hän kuuntelee minua, ei vähättele asioitani ja haastaa minut ajattelemaan ajatuksiani ja tunteitani. Miksi toimin juuri tällä tavalla? Miksi tunnen näin? Mitä mietin ulkonäöstäni, ruoasta ja ruokailusta? Miksi ajattelen tällä tavalla? Koen saavani hänestä paljon irti ja käyntien auttavan minua. Tapaankin häntä nykyään kahden viikon välein.

Loka-marraskuussa olin kolme viikkoa sairaana ja sen aikana syömishäiriö meni huonompaan suuntaan. Söin vain silloin, kun olin lähellä pyörtymistä ja keksin uusia tapoja vältellä ruokaa. Tiedän toimineeni todella typerästi, mutta olihan se jo alkuun tiedossa, että pieniä takapakkeja saattaa tulla. Lokakuussa tapasin myös ensimmäisen kerran psykiatrin. Olin todella pettynyt hänen toimintaansa. En saanut ollenkaan sellaista apua kuin olisin toivonut. Käynnistä jäi todella huono kuva. Enkä vielä toisenkaan käynnin jälkeen ole tyytyväinen häneen ja hänen toimintaansa. Asialle täytyy tehdä jotakin.. Sain myös reseptin masennuslääkkeisiin, mutta en aio niitä käyttää. En halua huijata niillä itseäni, haluan voida paremmin käymällä läpi mieltäni painavat asiat. Toiseksi olen joskus vuosia sitten kokeillut masennuslääkkeitä, eikä niistä silloin ollut hyötyä. Kerroin myös tämän psykiatrille.

Joulun jälkeen tilanteeni on parantunut. Masentuneesta ja alakuloisesta mielialasta ja itkuherkkyydestä huolimatta olen onnistunut syömään päivittäin aamupalan lisäksi yhden lämpimän aterian. Seuraava askel on lisätä iltapala. :) Pelkään edellen takapakkeja, koska haluan parantua ja saada "elämäni" takaisin. Nyt tuntuu kuin se olis odottamassa minua laatikossa kaapin hyllyllä. Odottamassa sitä, että paranen ja voin paremmin.

Joka tapauksessa haluan laihtua edelleen, mutta haluan tehdä sen terveellisesti. Tätä varten on löydettävä terveellinen tapa suhtautua ruokaan, liikuntaan ja ennen kaikkea itseeni. Tämä tuntuu koko ajan vain pidemmältä ja hankalammalta prosessilta.. Olen tutustunut ihmisiin sekä miehiin että naisiin, jotka ovat sairastaneet syömishäiriötä ja saanut siitä paljon vertaistukea. Ehkä minullakin on toivoa parantua. Joten, jos sinä sairastat tai olet sairastanut syömishäiriötä, niin ota rohkeasti yhteyttä. Sähköpostia voi laittaa osoitteeseen yksipienielefantti@gmail.com. Haluaisin kuulla tarinoitanne.

Seuraa minua:
Instagram: jennajanikaa
Snapchat: jennajanikaaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi ♥