lauantai 29. lokakuuta 2016

PALUU MENNEISYYTEEN: PIENI ENKELINI

Pakko myöntää, että olin onneni kukkuloilla, kun sain tietää odottavani kaksosia. Rakastuin heihin heti ensimmäisen kerran, kun näin heidät ultrassa. Oli todella vaikea uskoa, että minusta oli tulossa kahden lapsen äiti!! Suurin pelkoni oli, että menettäisin heistä toisen tai pahimmassa tapauksessa molemmat. Pelosta huolimatta annoin itselleni luvan olla onnellinen heistä. <3

Yhtenä viikonloppuna alkoi pieni verinen vuoto, jota seurasi järkyttävät alavatsakivut! Kivut eivät helpottunet millään, kunnes muutaman tunnin jälkeen ne loppuivat kuin seinään! En aluksi edes tajunnut sen johtuvan keskenmenosta, mutta seuraavana päivänä ultrassa karu totuus iski vasten kasvoja. Kohdussa oli enää vain yksi sykkivä sydän. Ultraavan lääkärin mukaan jäljelle jääneellä oli kaikki hyvin ja sainkin käskyn levätä seuraavaan ultraan asti. Mieleeni on hyvin jäänyt se järkytyksen, surun ja vihan sekainen tunne jota tunsin ultran jälkeen. Mietin paljon, että miksei pieni jaksanut loppuun asti? Miksi juuri hän kuoli ja toinen sai jäädä? Oliko toinen nyt yksinäinen ja surullinen, kun sisko tai veli oli kuollut? Päässäni pyöri miljoonia kysymyksiä. joihin en valitettavasti koskaan saanut vastauksia.

"Niin hiljaa kuin hiutale pieni
lennät taivaalla leijaillen.
Niin kaunis, hauras ja hento
enkeli pikkuinen.

Kun taivaan tähdet tuikkii
luokseni lentää saat
jokaisen illan myötä
unessa tavataan.

Kiitos ajasta siitä joka
yhdessä kuljettiin.
Kiitos ilonsäteistä niistä
joita hetkeksi annettiin.

Sydämessäin aina kuljet,
rakkauteni koskaan kuole ei,
Vaikka ikävä aikanaan laantuu
sua unhoita, unhoita en."

Muutaman viikon päästä tästä toinenkin pieni menehtyi. Ehkä hän vain ei halunnut olla yksin.. Edelleen tänä päivänäkin suru on läsnä. Olisin niin halunnut pienten syntyvän tähän maailmaan elävänä. He olisivat nyt 1,5 vuotiaita. <3 Välillä sitä miettii millaista elämä olisi, jos raskaus ei olisi mennyt kesken. Millaista olisi elämä kahden pienen lapsen kanssa?

Alkuperäinen: Pieni Enkelini

Seuraa minua:
Instagram: jennajanikaa
Snapchat: jennajanikaaa

5 kommenttia:

  1. Nuo ovat ikuisia kysymyksiä... Osaako kukaan niihin vastata? Mä uskon, että näiden kaikkien menetysten jälkeen, sua odottaa se oikea hetki ja oikea vauva! Mä olen kuullut, että jotkut uskovat menehtyneen sikiön olevan merkki siitä, että juuri se vauva ei ollut valmis syntymään juuri nyt, tai kuoli sairauden vuoksi. Mutta älä lopeta uskomasta, sun aika koittaa vielä! :) <3

    VastaaPoista
  2. Ei niihin taida kukaan osata vastata. Toivon niin kovasti, että jonain päivänä se pieni löytää tiensä syliini. <3 Kiitos kannustuksesta. <3

    VastaaPoista
  3. Niin surullista. Toivottavasti saat vielä joku päivä pienen syliisi. Meillä lapsettomuushoidot alussa syytä ei löydy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Toivon samaa teillekin. <3

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥