lauantai 10. syyskuuta 2016

MITEN KÄY VAUVAHAAVEEN NYT?

 Olen haaveillut perheestä ja lapsesta kohta viisi vuotta. Se on todella pitkä aika, ja siihen on mahtunut paljon kaikenlaista. Lukuisia ovulaatio- ja raskaustestejä, lapsettomuustutkimuksia ja -hoitoja, kaksi diagnoosia, voitettu piikkikammo, muutama alkanut raskaus ja yhtä monta keskenmenoa. Matka on ollut täynnä ylä- ja alamäkiä, mutten ole ollut valmis luovuttamaan. Enkä ole vieläkään. Sitähän sanotaan, että unelmiensa eteen pitäisi tehdä kaikkensa. Usein huomaan miettiväni millaista elämäni olisi, jos ensimmäinen raskauteni olisi kestänyt onnellisesti loppuun asti. Olisiko minulla nyt pieni tyttö vai poika? Missä asuisimme ja millaista elämämme olisi?

Olen huomannut, että todella moni miettii esimerkiksi voiko matkalle lähteä puolen vuoden päästä, jos onkin raskaana. Näin minäkin ajattelin melkein viisi vuotta sitten. En uskaltanut suunnitella tulevaisuutta, jos raskaus saisikin alkunsa. Elettiin vain kuukausi kerrallaan. Nyt vuosien saatossa olen kuitenkin oppinut siihen, ettei elämää kannata elää sillä tavalla. Jokaisesta asiasta pitäisi ottaa kaikki ilo irti, vaikka olisikin sitten puolen vuoden päästä raskaana. Raskaus ei kuitenkaan tule minun kohdallani alkamaan helposti. Luotto siihen, että jonain päivänä saan kokea synnytyksen ja pitää omaa lasta sylissäni on melko pieni. Miksi siis tuhlaisin aikani miettien, mitä kaikkea tulevaisuudessa uskallan tehdä ja mitä en? En halua 80 -vuotiaana keinutuolissa istuessani herätä siihen, että en ole elänyt omaa elämääni. Lapsi on minulle kuitenkin aina enemmän kuin tervetullut yllätys. Mutta ennen kaikkea olen onnellinen, että olen oppinut nauttimaan elämästä ja asioista uudella tavalla tämän kaiken keskellä. Totta kai lapsettomuus ja lapsen kaipuu pyörii mielessä vähän väliä, mutta niin varmaan kaikilla sen kohdanneilla.

Ehkäisystä ja lapsista oli keskusteltava uuden kumppanin kanssa ennen asioiden muuttumista vakavaksi. Olin päättänyt, että en aloita e-pillereitä tai muutakaan ehkäisyä, joten ainoa vaihtoehto oli kondomit. Tämän oli sovittava myös miehelle. Onneksi tuo mies ymmärsi näkökulmani asiaan. Täällä on paljon pohdittu sitä, yritänkö tällä hetkellä raskautua. Vastaus on, että en yritä. Nyt haluan keskittyä hoitamaan itseni kuntoon ja saada terveen suhteen ruokaan ja vartalooni ennen kuin suunnittelen sen enempää lapsia. Katsotaan asioita sitten ensi vuonna uudelleen. Uskon, että kun jossain vaiheessa päätämme yrittää lasta, miehestä tulisi mitä parhain isä. <3

4 kommenttia:

  1. Sinulle on vuosien saatossa tullut terve tapa ajatella äidiksi tuloa. Itsellänikin on ollut raskaaksi tulossa vaikeuksia ja olen kokenut myös keskenmenoja. Nauti elämästä, sinä olet sen ansainnut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asioita on ehtinyt ajattelemaan niin paljon, että suhtautuminen asioihin on muuttunut. Olet vahva nainen, kun olet keskenmenosta selvinnyt <3 Kiitos!

      Poista
  2. Hyvin olet kestänyt nuo kaikki ❤ Jotkut olisivat varmaan jo luovuttaneet.
    Olet kaunis nuorinainen jolla on elämä edessä, kerkiät vielä saamaan monta lasta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, toivon todella, että saisin kokea raskauden ja synnytyksen ja elämän lapsen kanssa. <3

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥