lauantai 13. kesäkuuta 2015

Tilanne tällä hetkellä?

Lapsettomuushoidot päättyivät reilu vuosi sitten, raskaus alkoi luomusti viime syksynä, mutta päättyi kuitenkin keskenmenoon. Useamman kerran. Lapsettomuus pyörii mielessäni päivästä toiseen. Päälimmäisenä ajatuksena on saanko koskaan omaa lasta. Mitä, jos en saa ikinä kokea raskautta loppuun asti, synnytystä ja sen jälkeistä aikaa - vanhemmuutta. Ihailen lapsiperheitä - niiden onnellisia vanhempia ja suloisia lapsia. Pitkästä aikaa olen alkanut tuntemaan katkeruutta ja vihaa. Miksi toiset saavat nauttia onnesta, kun se on minulta viety niin monta kertaa? Vaikka toisen onni ei ole minulta pois, on minulla oikeus tuntea näitä tunteita. Onnea, iloa, surua, vihaa, katkeruutta ja kateellisuutta, epätoivoa ja toivoa

Pelkoni elämästä ilman lasta kasvaa vuosien vieriessä. Nyt on kulunut kolme ja puoli vuotta siitä, kun luovuin ensimmäisen kerran ehkäisystä. Silloin lapsi haave heitettiin ilmoille ensimmäisen kerran. Näiden vuosien varrelle on mahtunut monenlaisia asioita. Olen haaveillut, toivonut, rukoillut, pelännyt, itkenyt, huutanut ja pistänyt kroppaani jos jonkinlaisia hormoneja. Olen laihduttanut, jotta raskaus voisi alkaa. Sekään ei riittänyt. Tuntuu, ettei mikään riitä. Epäonnistun jatkuvasti asiassa, johon naisen pitäisi pystyä. Toisinaan on kuukausia, jolloin en mieti ollenkaan lapsettomuutta tai vauvahaaveita. Välillä on kuitenkin vaikeampia aikoja, jolloin jokainen pieni pettymys saa ahdistuksen ja epätoivon pintaan.
 
Kuukautiskiertoni venyy venymistään. Ensin se oli normaalit 28 päivää, mutta pikku hiljaa se on alkanut venymään 44 päivään. Tiedän ovulaation tapahtuvan pitkissä kierroissa, mutta onko siitä mitään hyötyä kierron loppu vaiheella? Kuinka moni todellisuudessa raskautuu loppukierrossa ovuloiduttuaan? Luteaalivaihe on minulla aina 16 vuorokautta, ovulaation ajankohdasta riippumatta. Aloitin Terolutit uudelleen, jotta kiertoni tasaantuisi.

Lohduttavaa on tietää, että kykenen tulemaan raskaaksi. En saa kuitenkaan nauttia siitä paria viikkoa pidempään. Meneekö jokin väärin? Onko minussa jotain vikaa? Keskenmenojen syytä aletaan tutkimaan pikku hiljaa. Toivon, että niille löytyisi joku syy. Se helpottaisi paljon niiden käsittelyssä. Onko teistä lukijoista joku käynyt tutkimuksissa? Miten asiaa on lähdetty tutkimaan? Miten ne ovat edenneet ja onko syytä löytynyt?

Tässä yhtenä päivänä sairaalassa ollessani juttelin naishoitajan kanssa, joka kertoi kärsivänsä myös lapsettomuudestä. Hän sai hoitojen avulla lapsen. Tälläinen onnistumistarina luo uskoa siihen, että ehkä minäkin jonain päivänä saan oman lapsen. :)  

Tässä oli pieniä välikuulumisia tähän lapsettomuus asiaan. Erityisemmin emme lasta tällä hetkellä yritä. Se tulee, jos on tullakseen. Tutkimuksiin on hakeuduttu keskenmenojen takia. Tällä hetkellä yritän parhaani mukaan nauttia elämästä, ja keskittyä nyt syksyn ylioppilaskirjoituksiin! :)

16 kommenttia:

  1. Onko mieleesi hiipinyt että, ehkä kaikkia ei ole tarkoitettu sikiintymään? jo nuo useat keskenmenot kertovat oman tarinansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni useat keskenmenot eivät kerro tuollaisesta asiasta. En usko, että kukaan jää tarkoituksella ilman lapsia.

      Poista
  2. aloitiko niiku lapsen hankkimisen 18vuotiaana? onko käyny mielessä että vika vois olla miehessä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, aloin yrittämään lasta ollessani 18-vuotias. :) Ex miehen kanssa erottiin vuosi sitten, ja hänessä ei tutkimusten mukaan ollut mitään vikaa. Uuden miehen kanssa on nyt aikaa vietetty viime vuoden marraskuulta asti. En tiedä onko hänessä jotain vikaa, mutta emme ole keskustelleet asiasta sen enempää. Minulla on monirakkulaiset munasarjat.

      Poista
  3. Keskenmeno ei ole KOSKAAN kenenkään, varsinkaan sinun, syytä. Lupaathan ettet syytä itseäsi? Alkion ja sikiön kehityksessä on niin monta asiaa, jotka voivat mennä pieleen, että mielestäni on suorastaan ihme jos joku onnistuu saamaan terveen lapsen. Mutta sitäkin tapahtuu, ja yllättävän paljon, sekä hoidoilla että ilman hoitoja. Tsemppiä ja jaksamista, onneksi kesä tuo mukanaan kaikkea muuta kivaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustavista sanoistasi. <3 Alkuun syytin kovastikkin itseäni keskenmenosta. Mietin, mitä olisin voinut tehdä toisin, jotta pieni olisi saanut jatkaa elämäänsä. Kyllä sen sitten ajan kanssa ymmärtää, etten olisi voinut tehdä mitään toisin. Haluan uskoa, että pieni olisi ollut jotenkin sairas, ja sen takia raskaus keskeytyi. Tämä helpottaa omaa oloani, sillä mietin kuinka pienen ei olisi tarvinnut kärsiä.
      Toivottavasti kesästä tulee mahtava. :) Hyvää kesää sinullekin <3

      Poista
  4. Kyllä sä Jenna-rakas ehdit! <3 Ehkä sen aika ei ole ollut vain vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Kyllähän se vähän lohduttaa, kun tietää, että tässä on vielä pari kymmentä vuotta aikaa saada se pieni. :)

      Poista
  5. Oletko katsonut tätä ohjelmaa?
    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/10/inhimillinen-tekija-taas-kesken

    On julmaa kuin joillakin on paljon keskenmenoja ennen onnistumista. Jäi kuitenkin vaivaamaan tuo ettet ole saanut nauttia raskauksista paria viikkoa enempää. Muista, että syksyinen toinen pikkuisesi jaksoi kuitenkin 12-viikolle ja silloin sait nauttia kaksi kokonaista kuukautta. Syykin oli sydämessä, joten se on hyvä merkki. Kohtusi ei siis hyljeksi kasvavaa lapsen alkua niinkuin joillakin useita keskenmenoja kokeneilla kun on esimerkiksi hyytymistekijäongelmaa.
    Jaksamisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole katsonut tuota ohjelmaa. Kiitos linkistä, täytyykin katsoa tuo. :)

      Elämä osaa olla välillä julmaa. Tottahan se on. Syksyllä raskaus kesti pidemmälle. Jokaisesta raskaudesta olen ollut todella onnellinen ja kiitollinen. <3 :)

      Kiitos <3

      Poista
  6. Voimia ja jaksamisia sinulle. Uskon mahdollisuuksiisi sillä olet vielä nuori <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Minuakin lohduttaa hieman tuo, että olen nuori ja tiedän, että minulla on vielä parikymmentä vuotta aikaa saada lapsi. :) Se auttaa jaksamaan tämän asian kanssa. :)

      Poista
  7. Voimia Jenna! Oot saanut paljon ikäviä kommentteja asiaan liittyen, toivottavasti et jää niitä miettimään. Toivottavasti tutkimuksissa selviää keskenmenojen syy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. <3 Ikävät kommentit sattuvat, mutta ei niitä pidä jäädä pohtimaan pidemmäksi aikaa. :) Toivon todella kovasti, että keskenmenoihin löytyisi jokin syy, jonka voisi hoitaa. :)

      Poista
  8. Mä oletin vuosien ajan etten voi tulla raskaaksi.. se oli todella ahdistavaa kun haaveilin jo 7-luokalla omasta vauvasta. En käyttänyt ehkäisyä moneen vuoteen, mutta uskoisin, etten tullut raskaaksi, koska en ollut oikeasti edes valmis äidiksi. Kun muutin elämäntavat terveelliseksi, liikuin päivittäin ja söin todella hyvin.. tulinkin yhtäkkiä raskaaksi. :) Haluan tsempata ja lähettää voimahaleja, rukoilen sun puolesta. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla kävi onnellisesti. :) Paljon onnea, ja kiitos rukouksesta, tsemppauksesta ja haleista <3

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥