keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Friday

Viimeisen kaksi viikkoa olen viettänyt S:n luona. On ollut todella ihanaa herätä rakkaan vierestä joka aamu! <3 Viikot ovat menneet todella nopeasti, ja rakkaan seurasta nauttien. Olemme syöneet hyvää ruokaa, herkutelleet, katselleet elokuvia ja ulkoilleet. Viime viikolla kävimme keilaamassa S:n ystävien kanssa. Minulla oli todella mukavaa! :)



Tänään olen nukkunut pitkät päiväunet, tiskannut ja tehnyt ruokaa. :) Viikonlopuksi menemme minun luokseni. Huomenna on Monan synttärit, ja markkinat. :) Miten te vietätte viikonloppua? :) 

Hyvää viikonloppua kaikille!! :) 

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Random kuvakuulumisia

Kuulumisia kuvien merkeissä. :) 

1. Viimeisiä muuttokuormia viemässä uudelle asunnolle pari kuukautta sitten. Fiakin pääsi mukaan. <3 // 2. Huhtikuussa osallistuin hopottajien kampanjaan, jossa pääsin maistattamaan koirallani herkullista ruokaa. :) Fia tykkäsi uudesta ruuasta todella paljon! :) // 3. Tilasin "muutamat" uudet suojakuoret ebaysta. :D Mikä näistä on teidän suosikkinne? :) // 4. Pientä kurkkausta olohuoneeseen! 

1. Kauniit vaaleanpunaiset tulppaanit piristävät ihanasti päivää! <3 // 2. Ulkoilua Fian kanssa. :) // 3. Leivottiin yhtenä viikonloppuna lettuja S:n kanssa. Oli muuten todella herkullisia! :) // 4. Kynsien lakkailua. Pinkki on niin ihanan pirteä ja kesäinen väri. :) 
1. Fia nukkumassa sohvalla. <3 // 2. Mona vietti päivää kanssani. Otettiin pari kuvaa yhdessä, lakattiin kynnet ja katseltiin Sofia ensimmäistä. // 3. Aurinko paistoi ihanasti yhtenä aamuna makuuhuoneen ikkunasta sisään. :) 
1. Tässä kuvassa tykkään todella paljon mun hiuksista <3 :) // 2.-4. Nämä kuvat on otettu huhtikuun lopussa hieman ennen kuin ammattivalokuvaaja tuli kotiini ottamaan muutaman kuvan yhtä juttua varten, joka ilmestyy tämän kuun lopussa. Tästä luonnollisesti lisää myöhemmin. :) 

Mitäs teille kuuluu? :)

lauantai 16. toukokuuta 2015

Long Distance Relationship

Miten te määrittelette etäsuhteen? Minulle se tarkoittaa, että ihmiset eivät asu samalla paikkakunnalla, eivätkä näe päivittäin. Minä olen etäsuhteessa. Minun ja S:n välillä on 80 kilometriä. Näemme noin kaksi kertaa viikossa, yhtenä arkiyönä ja viikonloppuna. Välillä näemme harvemmin, jos jommalla kummalla ei ole aikaa. Toisinaan taas näemme useammin, jos minä vietän viikkoani hänen luonaan. Yhteydenpito tapahtuu lähinnä soittelemalla ja viestittelemällä. 

Minulle vaikeinta etäsuhteessa on ollut läheisyyden puuttuminen, ja se, etten voi jakaa arkea toisen kanssa. Kun toisen kanssa ei jaa arkeaan, ei häntä myöskään opi tuntemaan siltä osin. Esimerkiksi hän ei tiedä tai välttämättä ymmärrä sitä, että minä olen todella laiska siivoamaan. Siivoan silloin, kun joku on tulossa luokseni. Minä näen pieniä paloja hänen arjestaan silloin, kun olen hänen luonaan. Hän herää aamulla töihin, on töissä, tulee kotiin, käy lenkkillä ja syö jne. Mutta tietääkö hän, mitä minä teen hänen ollessaan töissä? Yleensä vietän aikaa ystävieni kanssa, opiskelen, lenkkeile, siivoan tai vain makoilen.

 Suhteemme aikana olemme kokeneet jo pieniä vastoinkäymisiä ja vaikeita asioita. Keskenmenon aikoihin oli todella vaikeaa, ja minusta tuntui, etten saanut S:ltä sellaista tukea, kuin olisin tarvinnut. Huomasin, että etäsuhteessa toinen ei välttämättä ole aina läsnä silloin, kun jotain vaikeaa tapahtuu ja tuen saaminen on vaikeampaa. Kohdatessani vaikean asian, kaipaan todella paljon läheisyyttä. Kerroin kaipaavani läheisyyttä, mutta silti sitä sai odottaa monta päivää. Onneksi onnistuimme puhumaan asiasta puhelimessa, joka hieman helpotti oloani. On myös vaikeaa, kun ei näe kuinka S reagoi tälläisessä tilanteessa. En tiedä mitä hän ajattelee tai tuntee. En tiedä kuinka voin auttaa häntä. 
Etäsuhteessa luottamusta tarvitaan täysin eritavalla kuin lähisuhteessa. Täytyy osata luottaa siihen, että molemmat ovat rehellisiä ja luottamuksen arvoisia, eikä kumpikaan osapuoli hyppää vieraan matkaan. Tämä voi toisinaan olla vaikeaa, koska toista ei näe päivittäin. Myönnän, että on ollut hetkiä, jolloin luottaminen on ollut hankalaa, mutta en ole kertaakaan ajatellut, että S lähtisi toisen naisen matkaan. Luotan häneen siinä asiassa. Minua jopa pelottaa, kuinka paljon todellisuudessa luotan tuohon mieheen. Hän on ehkä ensimmäinen mies, johon luotan näin paljon. Minusta tuntuu, että voin kertoa hänelle mitä vain, eikä hän tuomitse minua. Luotan siihen, että hän ei tekisi mitään, mikä satuttaisi minua. Haluan myös, että hän tuntee samoin. :)  

Minä olen mustasukkainen ihminen, kerroin sen S:llä jo heti suhteemme alkuvaiheessa. Mustasukkaisuus ei kuitenkaan mene yli, ja on mielestäni vielä tervettä. Minusta on hyvä olla mustasukkainen kumppanistaa, se kertoo paljon siitä, että välittää toisesta. Toisen elämää ei saa kuitenkaan rajoittaa! Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö mustasukkaisuus olisi ongelma meidän suhteessamme. Aiheuttaahan se pieniä riitoja, kun minä olen mustasukkainen jo siitä, että mies juttelee grillillä vanhemmalle naiselle. Tiedän, että ihmisille saa jutella, eikä se minua haittaa, kun tiedän ettei tuo mies mitään väärää tee. Jostain syystä kuitenkin mustasukkaisuus nousee pintaan. Kai minä siinä tilanteessa ajattelen, että miksi tuo mies juttelee tuolle, kun hän voisin jutella minullekkin. Onko teillä ollut tälläisiä tuntemuksia? Miten olette saaneet hillittyä mustasukkaisuutta?
Etäsuhteessa on myös paljon hyviä puolia. Molemmilla on paljon aikaa myös omalle elämälle - töille, opiskelulle, ystäville ja muille asioille. Kun toista kaipaa useita päiviä, niin yhteisiä hetkiä arvostaa eri tavalla. Niistä nauttii täydellä sydämmellä. Minusta tuntuu edelleen joka kerta, kun näen S:n, siltä kuin näkisi hänet ensimmäistä kertaa - jännittävältä, innostuneelta ja onnelliselta. Tuntuu kuin perhoset leijailisivat vatsassani. Edelleen hymyilen onnesta, kun hän laittaa viestiä tai soittaa. Rakastan kuulla hänen äänensä.

Kuten lähisuhteessa, on meidänkin suhteessamme riitoja. Riidat kuuluvat jokaiseen parisuhteeseen, ja niitä tulee väistämättäkin. Uskon, että jos suhteessa ei koskaan riidellä se ei ole aito. Ei aina voi olla samaa mieltä toisen kanssa. Riidat saadaan onneksi aina sovittua. Riitely puhdistaa ilmaa, ja kaikki tulee sanotuksi. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei toista saa loukata, vaikka olisi kuinka vihainen. On myös tärkeää osata pyytää anteeksi.

Olemme keskustelleet tulevaisuudesta todella paljon, näemme molemmat meillä yhteisen tulevaisuuden. Ajatus siitä, että joskus saan herätä joka aamu rakkaani vierestä, auttaa minua jaksamaan ikävän kanssa. Kaikki tämä ikävöiminen ja odottaminen on sen arvoista. Uskon, että tämä suhde onnistuu ja toimii, kun vain molemmat panostamme siihen yhtä paljon. 

Onko joku teistä lukijoista etäsuhteessa? Miten olette saaneet suhteen toimimaan? :) 

perjantai 15. toukokuuta 2015

Abitreenien haastattelu

Sain yhteydenoton Yleltä huhtikuun puolessa välissä. He suunnittelivat abitreeneihin juttua Otavan Opiston nettilukiosta ja siellä opiskelusta, ja kysyivät haluaisinko olla haastateltavana. :) Haastattelu tapahtui niin, että he lähettivät minulle sähköpostitse kysymyksiä, joihin vastasin parhaani mukaan. 

Minusta oli todella mukavaa olla haastateltavana, ja asiasta on tulossa lisää juttua vielä loppukuusta. :) On mukavaa tuoda nettilukiota ja verkko-opiskelua enemmän esille! 

Abitreenien juttu on luettavissa TÄÄLTÄ!!

Mitäs piditte jutusta? :)

Pahoittelen, että kommentteihin vastaaminen on kestänyt! Pyrin käymään kaikki kommentit läpi ja vastaamaan niihin viikonlopun aikana! :)