maanantai 29. lokakuuta 2018

NORD ACTIVE YHDISTELMÄVAUNUT

Meillä on nyt ollut kohta vuoden verran käytössä Nord Active yhdistelmävaunut. Olen saanut useita viestejä, joissa on kysytty millaiset nämä vaunut ovat? Miten ne kulkevat eri maastoissa? Entä loskassa ja lumessa? Olenko ollut tyytyväinen niihin? Nopean google etsinnän jälkeen huomasin ettei vaunuista löydy paljoakaan tietoa. Ajattelin, että voisin kertoa meidän kokemuksemme vaunuista tänne blogiin. :) Valitessamme vaunuja meidän kriteereinä olivat kääntyvät etupyörät, miellyttävä ja kaunis ulkonäkö, valkoinen väritys ja budjetti alle 1 000 euroa. Nord Active yhdistelmävaunut kattavat kaikki nämä kriteerimme. Niiden hinnaksi tuli noin 599 euroa ja vaunujen mukana tuli vielä sade- ja hyttyssuojat, hoitolaukku ja viltti. 
Tykkään näissä vaunuissa eniten ulkonäöstä! Ne ovat niin kauniit. Näissä vaunuissahan on valittavana vaikka kuinka monta eri värivaihtoehtoa. Meillä on runko valkoinen ja vaunukoppa ja istuinosa valkoista keinonahkaa. Valkoisessa värissähän kaikki lika näkyy helposti, mutta keinonahan etuna on helppo puhdistus! Nopea pyyhkäisy kostealla liinalla ja vaunut ovat taas puhtaat. :) 

Näissä vaunuissa on tosiaan kääntyvät etupyörät. Helpottaa todella paljon liikkumista ja kääntyminen vaunuilla on vaivatonta! Pyörät saa lukittua, mutta me ei olla kertaakaan käytetty lukkoa. Mielestäni kääntyvät etupyörät toimivat hyvin niin kaupassa kuin ulkona lenkkeillessäkin. Menevät vaivattomasti niin lumessa kuin loskassakin. 
Vaunukoppa ja rattaiden istuinosa on helppo irroittaa ja laittaa takaisin. Eivätkä ne paina paljoa! Vaunukopassa on säädettävä pohja, jonka ansiosta toista päätä saa nostettua ylemmäksi. Tämä oli ihan paras silloin, kun Elian ei vielä osannut istua, mutta halusi kuitenkin nähdä enemmän ympärilleen. Sekä nuhaisena on saanut päätä nostettua kohoasentoon, jolloin hengittäminen on ollut helpompaa. Vaunukoppa meni meillä todella pitkään. Istuinosaan vaihdettiin vasta pojan ollessa 6,5 kuukautta. Hän rupesi niin kovin kääntymään vaunuissa, että pelkäsin hänen tippuvan. 

Rattaita olemme nyt käyttäneet reilun 5 kuukautta ja tänä aikana selkänoja on hajonnut niin ettei sitä saa täysin istuma-asentoon. Valjaat on ehkä liian helppo avata, sillä Eliankin on oppinut sen taidon. Nykyään päiväunilta herätessään hän istuu rattaissa ja virnuilee minulle. Täytyykin siis vähän väliä käydä kurkkimassa nukkuuko poika vai ei. Istuinosa on käännettävä, joten lapsi voi matkustaa joko kasvot työntäjään päin tai kasvot menosuuntaan päin. Elian matkustaa vielä kasvot minuun päin.
Alla oleva tavara kori on juuri sopivan kokoinen kauppakassille ja siinä on vetoketjut sulkemista varten. Näin tavarat pysyy kuraisemmallakin kelillä puhtaana.  Jarru on toiminut todella hyvin ja pitää vaunut paikoillaan jopa mäessä. Vaunuissa on myös säädettävä jousitus, jolloin voi valita kahden jäykkyyden väliltä kumman haluaa. Meillä on käytössä se jäykempi eikä sitä ole kyllä tarvinut säätää missään vaiheessa. :)

Mukana tuli ihana harmaa karvaviltti ja valkoinen keinonahkainen hoitolaukku. Hoitolaukku sopii täydellisesti vaunuihin ja on todella tilava! Sinne mahtuu niin vauvan kuin äidinkin tavarat.

Vaunut on helppo laittaa kasaan ja mahtuvat jopa meidän bemarin kyytiin. Raskausaikana jännättiin saisimmeko vaihtaa autoa vaunujen takia, mutta hyvin on mahtunut. Takaluukkuun ei kuitenkaan vaunujen lisäksi mahdu paljoa muuta, joten nyt kun poika osaa istua hankimme matkarattaat erikseen. 
Voin lämpimästi suositella Nord Active yhdistelmävaunujen vaunuja, mutta rattaita en niinkään omien kokemusten perusteella. 

Millaisia kokemuksia teillä on näistä kyseisistä vaunuista? :)

Seuraa minua
Instagram: jennajanikaa
Snapchat: jennajanikaaa
Facebook: Suloisia unelmia

sunnuntai 14. lokakuuta 2018

ELIANIN KANSSA MUNUAISPOLIKLINIKALLA

Meillä oli pari viikkoa sitten se kauan odotettu käynti lasten munuaispoliklinikalle! Piti tulla kirjoittelemaan jo aiemmin, mutta meidän häämatkalle lähtö tuli nopeammin kuin odotin. Munuaispoliklinikalla tapasimme ensin hoitajan ja lääkärin, sen jälkeen tehtiin munuaisten varjoainekuvaus. Varjoainekuvauksessa seurattiin nesteen virtaamista munuaisiin ja pois. Viime helmikuussa vatsan ultraäänen yhteydessä huomattiin molempien munuaisaltaiden laajentuma, joista vasen on selvästi suurempi. Laajentumaa on seurattu sen jälkeen säännöllisesti ultraäänellä ja ajateltu sen sopivan virtsan takaisinvirtaukseen. Vasta elokuussa terveyskeskuksen lastenlääkäri laittoi lähetteen taysiin lasten munuaispoliklinikalle, josta tulikin aika pian kirje kotiin.
Lasten munuaispoliklinikalla lääkäri kertoi meille kattavasti kuvan avulla mitä varjoainekuvauksella pyritään löytämään ja mitä sitten tehtäisiin, jos mitään ei löytyisikään. Saimme myös kuulla kuinka suuri tuo Elianin munuaisallas on. Laajentuma on yli kolme senttiä! Lääkäri myös kertoi, että yleensä laajentumaa aletaan tutkimaan, kun se on yli 1,2 cm. Elian sai nenään laitettavaa rauhoittavaa lääkettä ennen tutkimusta. Lääkeen vaikutuksen takia poika oli hyvin nauravainen ja hassutteli koko tutkimuksen ajan itsekseen. Varjoainekuvauksen yhteydessä lääkäri oli tuntevinaan patin pojan alavatsalla, joten kuvauksen jälkeen suuntasimme vielä ultraan. Ultran aikana lääkäri kertoi meille, ettei ollut löytänyt varjoainekuvauksessa mitään merkkejä virtsan takaisinvirtauksesta ja pattikin sopisi ulosteeksi. Huh, mikä helpotus! Pateista puhuttaessa itselle nousee ensimmäisenä mieleen syöpä. Onneksi tällä kertaa ei ollut kyse siitä!

Ultran jälkeen menimme vielä hetkeksi lastenpoliklinikan aulaan odottamaan. Hoitaja halusi tarkistaa Elianin voinnin ennen kuin lähtisimme kotiin. Poika oli sen verran hyvässä kunnossa rauhoittavan jäljilta, että saimme antaa hänelle maitoa, ja jos se pysyisi sisällä pääsisimme kotiin. Rauhoittavan takia oli erittäin tärkeää seurata pojan touhuja muutaman tunnin ajan, sillä etenkin seisominen voisi olla huteraa. Maito pysyi hyvin sisällä ja saimme luvan lähteä kotiin! Olimme saaneet lääkäriltä reseptin antibiootille, joka ehkäisee virtsatietulehdusta. Sitä tulisi jatkaa siihen saakka, kunnes lääkärin lausunto kuvauksesta olisi tullut postissa kotiin.
Nyt, kun tiedämme ettei kyse ole virtsan takaisinvirtauksesta olen entistä huolestuneempi. Seuraavana olisi vuorossa nefrografia, jolla seurataan radioaktiivisen aineen siirtymistä verestä munuaisiin ja sen erittymistä virtsateihin. Aika tuohon tutkimukseenkin tuli jo ja se on parin viikon päästä. Viikkoa ennen Elianin syntymäpäivää. Hirvittää jo nyt mitä meillä onkaan edessä. Onneksi tuo pieni poika jaksaa olla reipas ja iloinen tästä kaikesta huolimatta. <3

Onko teillä kokemuksia nefrografiasta tai munuaisaltaiden laajentumasta?

Seuraa minua
Instagram: jennajanikaa
Snapchat: jennajanikaaa
Facebook: Suloisia unelmia

torstai 13. syyskuuta 2018

MEIDÄN ELOKUU

Kesä on nyt ohi ja syksy on jo kovaa vauhtia käynnissä. Sen huomaa muun muassa viileistä illoista, puiden kellertävistä lehdistä, omenoiden kypsymisestä ja neulepaidoista, jotka on kaivettu kaapin perältä esiin! Vaikka syksy on täällä, voisimme mennä ajassa taaksepäin ja katsoa millainen meidän elokuu oli! Elokuussa saatiin nauttia lämpimistä ilmoista ihan koko kuukausi! Kesä on kyllä pitkästä aikaa ollut ihanan lämmin. :)

Kävin kampaajalla värjäämässä hiukseni. Kesäkuussa värjäys oli mennyt pieleen, koska väri poltti päässäni. Tällä kertaa kampaaja laittoi päähän suoja-aineen ja väristä saatiin onnistunut. :)

Elokuussa Ville piti reilun viikon kesäloman, jonka kunniaksi kävimme hakemassa äitini ja siskoni Monan kanssamme Puuhamaahan. Emme olleet tänä kesänä vielä käyneet missään huvi- tai puuhapuistossa, joten oli mukava käydä! Aurinko helli meitä ja kaikilla oli mukavaa. Paikka oli edelleen tismalleen samanlainen kuin noin 10 vuotta sitten, jolloin siellä viimeksi kävin. 

Olimme ostaneet äidilleni joululahjaksi liput Popedan 40 vuotis keikalle Ratinaan, joten kävimme katsomassa Popedaa! Äitini on suuri Popeda fani, joten oli mahtava antaa hänelle tämä kokemus. Ennen keikkaa kävimme Porossa syömässä ja Keikan jälkeen Lempäälässä baarissa muutamalla. Oli ihan huippu kivaa! :) Kummitäti Vilma tuli Elianin seuraksi meille siksi aikaa.

Heti keikan jälkeen seuraavana päivänä pakkasimme auton ja suuntasimme kohti Saarijärveä. Olimme varanneet sieltä ihanan hirsimökin järvenrannalta viikoksi. Uimme, saunoimme, söimme hyvin, nautimme Vilman seurasta ja kävimme huutokaupassa, eläintarhassa ja Tuurissa ostoksilla. Oli ihanaa viettää viikko vain perheen kanssa! :)

Minulla alkoi kuntoutus taysissa. Raskaudesta ja synnytyksestä aiheutui fyysisesti muutamia ongelmia, joten niitä kuntoutetaan. Kuitenkin lupa toiselle raskaudelle on saatu, kunhan en jätä kuntoutusta kesken. :)

Ollaan jatkettu meidän kodin remontoimista nyt oikein urakalla! Tehtiin meille väliaikainen makuuhuone alakertaa, jotta yläkerran remontti saadaan kaikessa rauhassa saattaa loppuun. Olin niin  kyllästynyt ainaisiin muuttolaatikoihin ja nyt saan vihdoinkin laittaa tämän alakerran kunnolla kodiksi! :) Yläkertaan hankittiin lattia ja ulkoeteisen ikkunat alkavat rakentua.

Olen panikoinut lähestyvää häämatkaamme ja sitä miten siellä vieraassa maassa osaa vieraalla kielellä olla! Villen englannintaito ei ole kovin hyvä, joten todennäköisesti minä joudun puhumaan ja inhoan uusia sosiaalisia tilanteita! Mutta uskon kuitenkin, että streessaamisesta huolimatta siitä tulee ihan mahtavaa! :)

Elianilla oli aika lastenlääkärille ja saimme lähetteen taysin munuaispoliklinikalle ja munuaisten varjoainekuvaukseen vielä syyskuulle. Pelottaa todella paljon pienen puolesta. :(
Elian oppi kävelemään tuettuna ja paljon paljon uusia sanoja! Tällä hetkellä hän osaa noin 24 erilaista sanaa, joista suurinta osaa käytetään puheessa päivittäin. :)

Otin yhteyttä entiseen kouluuni ja sain sovittua heidän kanssaan, että suoritan opintoni loppuun samalla, kun olen Elianin kanssa kotona!

Millainen loppu kesä teillä oli? :)

Seuraa minua
Instagram: jennajanikaa
Snapchat: jennajanikaaa
Facebook: Suloisia unelmia

torstai 6. syyskuuta 2018

HAAVEENI JA UNELMANI

Ollaan tultu siihen pisteeseen, että todella moni mun unelmista on toteutunut. Mun suurin unelmahan oli tulla äidiksi. Tämä toteutui viiden ja puolen vuoden jälkeen viime marraskuussa, kun esikoispoikamme Elian syntyi. Sen lisäksi haaveilin ihanasta miehestä, häistä ja omasta kodista, jota laittaa oman näköisekseen ja joka olisi täynnä rakkautta. <3 Mutta mistä unelmoin nyt, kun nämä haaveet ovat jo toteutuneet?
Olen aina haaveillut suuresta perheestä ja raskausaikana pohdimme, että annamme seuraavalle lapselle mahdollisuuden tulla heti. Sektion takia tämä ei kuitenkaan ole ollut mahdollista. Sektion jälkeen pitäisi odottaa vähintään vuosi ennen seuraavaa raskautta, jotta arpi ehtii parantumaan kunnolla. Vauvakuume on kuitenkin pikku hiljaa nousut ja saimme lääkäriltä luvan ruveta yrittämään seuraavaa raskautta. Keskustelu kääntyi myös lapsettomuuteen ja historiani takia saisimme halutessamme jo ensi vuoden alkupuolella lähetteen lapsettomuuspolille. Tuntuu hyvältä tietää, että apua olisi saatavilla, jos sitä haluamme.

Toivon, että saamme Villen kanssa upean avioliiton, joka olisi täynnä rakkautta ja huolenpitoa toista kohtaan. Välillä vähän riidellään ja sitten taas sovitaan, mutta sitähän kaikki ihmissuhteet ovat. Haaveilen siitä, että saamme vanheta yhdessä ja kymmenien vuosien päästä muistella näitä vuosia haikeudella. <3
Haaveilen, että kotimme remontti valmistuu ja pääsen sisustamaan. Maltan tuskin odottaa, että pääsen laittamaan tätä kotia meidän näköiseksemme. Monet haaveet toteutuvat myös remontin edetessä, esimerkiksi hetki sitten laitoimme makuuhuoneeseen ihanan mustan puuseinän! Koko ajan löytyy uusia ihania ideoita ja remontti kohteita, joten saa nähdä koska meidän koti on valmis! Mutta eikös sitä sanota, että vanhassa talossa riittää paljon remontoitavaa.

Haluan nähdä maailmaa ja kierrellä toistaan upeampia paikkoja täällä kotimaassa. Lapsesta asti olen matkustellut ympäri Suomea ja nähnyt mitä upeampia paikkoja, mutta uskon, että täällä on vielä paljon nähtävää! Elianin kasvaessa haluamme ehdottomasti tarjota hänelle monipuolisia matkustuskokemuksia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Olemmekin koko perheellä lähdössä uudeksi vuodeksi Lappiin! Ehkä vuoden parin päästä viemme hänet jonnekin lämpimään. Mutta ehdottomasti haluaisin matkustella enemmän. :)
Mulla on lapsesta asti ollut monta ideaa siitä, mitä haluan isona tehdä. Olen haaveillut eläinlääkärin, lääkärin, lakimiehen ja opettajan ammatista. Mutta olen aina halunnut olla äiti. Rakastan olla kotona Elianin kanssa ja nyt alkuun suunnitelmana olisi olla kotiäitinä siihen saakka, kun poika täyttää kolme. Kotona ollessani minun on myös tarkoitus opiskella kesken jääneet opinnot loppuun. :) Haaveena on myös perustaa jossain vaiheessa oma yritys, mutta siitä lisää joskus myöhemmin. 

Kaukaisena tulevaisuuden haaveena on myös oma kesämökki järven rannalta. Siellä olisi ihana viettää kesää, rentoutua, uida ja viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa. <3

Millaisista asioista te haaveilette? 

Seuraa minua
Instagram: jennajanikaa
Snapchat: jennajanikaaa
Facebook: Suloisia unelmia